Helsinkiläisessä levykaupassa nähtiin hiljattain vihainen asiakas. Tämä musiikinystävä oli löytänyt Helmut Lotti Goes Classic -levyn klassisen musiikin hyllystä.
- Mitä tämä tekee täällä?! Helmut Lotti on roskaa!, asiakas puhisi myyjille.
Helmut Lotti ei hievahda kuullessaan tarinan, vaan hymyilee ja katsoo suoraan silmiin.
- Tuo asiakas oli oikeassa. Minun levyni eivät kuulu klassisen musiikin osastolle, Lotti sanoo.
- Ihmisten on vaikea luokitella minua. En ole poppia, en klassista, minä olen Lotti. Tiedän kyllä, että monien mielestä raiskaan klassista musiikkia esittäessäni sitä, mutta haluan vain tehdä musiikkia omalla tavallani.
Lotti ei ole ainoa klassisen ja populaarimusiikin välisellä rajalla taiteileva laulaja. Itse asiassa pehmoklassinen crossover-musiikki on noussut viime vuosina maailmanlaajuiseksi ilmiöksi. Neljän klasarikönsikkään Il Divo on räjäyttänyt pankin kaikkialla maailmassa, ja Suomessakin apajilla on useita yrittäjiä, heistä tuoreimpana tänä syksynä ensilevynsä julkaissut Virtuoso.
Mitä tahansa ilmiön takana haluaakin nähdä, sen keskipisteessä ovat kuitenkin lauluäänet. Ja juuri tämä tekee asiasta erikoisen, sillä mikrofoniin laulaminen vie mukanaan ison annoksen klassisesti koulutetun äänen taiasta.
- Olen aivan samaa mieltä. Mutta minä en ole klassinen laulaja, en halua teeskennellä sitä. En pystyisi ikinä laulamaan ilman sähköistä vahvistusta orkesterin yli. Luojalle kiitos mikrofoneista, Lotti hymyilee.
Crooner
Lotti myöntää suoraan, että esimerkiksi Il Divon tai Virtuoson herrat ovat häntä huomattavasti taitavampia laulajia. Ja hänen tenoristaan kuuluu syvä kunnioitus, kun hän kertoo valmistautumisestaan konserttiin, jossa esiintyi myös Placido Domingo.
- Olin harjoitushuoneessa, kun Domingo harjoitteli pianistin kanssa. Seisoin toisessa päässä huonetta, mutta korviini sattui, Domingon ääni oli niin vahva. Ja samalla se oli uskomattoman kaunis, Lotti intoilee.
Lottin omat lauluopinnot rajoittuivat kuuteen laulutuntiin, eikä hän osaa lukea nuotteja.
- Lopetin laulutunnit, sillä aloin ajatella vain vatsalihasteni toimintaa. Mutta uskon tekeväni jotain oikein, sillä ääneni on kunnossa, vaikka olen toistakymmentä vuotta tehnyt valtavasti töitä.
Lotti määrittelee itsensä "crooneriksi". Termille ei ole yksiselitteistä suomennosta, eikä sanakirjasuomennos "pehmeä-ääninen iskelmälaulaja" kerro kaikkea.
- Vartuin kuuntelemalla croonereita kuten Engelbert Humperdinckia ja Chet Bakeria, Lotti selittää ja aloittaa esittelykierroksen suosikkimusiikkinsa parissa.
Ilmenee, että Lotti tuntee suosikkiartistinsa läpikotaisin ja on tarkka havainnoija. Vähän väliä hän innostuu imitoimaan eri laulajien tyyliä ja osaa esittää hämmästyttävän tarkasti esimerkiksi Robbie Williamsin maneereita.
Lottin levyjä on myyty Suomessa noin 170 000 kappaletta, ja hänen viime vuonna julkaistu albuminsa From Russia with Love oli viime vuoden kolmanneksi myydyin ulkomaisen artistin levy maassamme. Suomi onkin niitä maita, joissa Lottin tyyli puree parhaiten.
- En tiedä, mistä se johtuu. Musiikkimaku on täällä tummempi kuin muualla Skandinaviassa. Ihmiset eivät vaikuta synkiltä, he ovat minua kohtaan ystävällisiä, mutta ehkä se johtuu siitä, että olen tunnettu. Se on yksi ammattini varjopuolista: en voi koskaan oikeasti tutustua ihmisiin.