Oulun yliopiston eläinmuseosta kajahti tiistaina yllättäviä ääniä. Täytettyjen eläinten ympärillä kuului pöllön huhuilua ja uroshirven huutoa.
Äänet eivät tulleet luontokappaleista itsestään, vaan niiden edustalle kiinnitetyistä tunnistimista. Kun tunnistinta kosketti niin sanotulla kosketuskännykällä, räpsähti matkapuhelimen näytölle lisätietoa kohteista. Niin kuin esimerkiksi äänitiedosto uroshirven mylvinnästä. Valtavan kokoisen täytetyn uroshirven vierellä kuunneltu näyte oli, vähintäänkin, valaiseva.
"Hyödynnämme multimediaa ensimmäistä kertaa tällä tavalla", eläinmuseon johtaja, yli-intendentti Jouni Aspi kuvailee.
Kosketuskännyköiden tuominen eläinmuseoon on osa Oulussa pitkään jatkunutta kosketuskännykkä- eli NFC-teknologiaan keskittyvää tutkimusyhteistyötä.
Sekä Oulun kaupunki että Oulun yliopisto ovat erilaisten hankkeiden voimin tutkineet kosketuspalveluiden hyödyntämistä eri tavoin.
Teknologiakaupungin uumenissa on pilotoitu muun muassa matkapuhelimen käyttöä bussilippuna, pysäköinnissä sekä ravintola- ja teatteripalveluissa.
"NFC-teknologia on helppokäyttöistä ja käyttäjäläheistä: kännykän käyttäjä voi poimia juuri sellaista tietoa, kuin hän itse haluaa. Kyseessä on käyttöliittymien vallankumous", Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikan osaston professori Jukka Riekki kuvailee.
Riekin mukaan Oulussa ollaan vuosia muita kaupunkeja edellä NFC-teknologian hyödyntämisessä.
Kuvaavaa on se, että Oulun kaupunki hyväksyttiin muutama kuukausi sitten kansainvälisen NFC-foorumin jäseneksi ensimmäisenä kaupunkina maailmassa.
Kännykän näytölle tarkempia tietoja
Läpimurtoaan tekevä NFC-teknologia löytyy tällä hetkellä jokaisen puhelinvalmistajan jostakin mallista.
Eläinmuseossa testissä oli yksi Nokian kosketuskännykkämalleista. Niitä kokeiltiin Oulun kaupungin opetustoimen edustajien voimin. Testaajat lähtivät kännykät kädessään koskettelemaan eläinten edustalle kiinnitettyjä tunnisteita, joita oli kaikkiaan kymmenkunta.
Tunnisteiden sisällöstä vastasi eläinmuseo.
Kännyköihin kerättyjä tietoja tarkasteltiin kierroksen jälkeen tietokoneen avulla. Järjestelmän on kehittänyt Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikan opiskelija Jarkko Rousu diplomityönään. Hän teki työn tutkimusassistentti Ivan Sanchezin johdolla. Se sai käyttäjien joukossa sangen innostuneen vastaanoton.
"Se vaikutti siltä, miltä pitikin. Kännykkää oli helppo ja yksinkertainen käyttää. Ehkä kartta tunnisteiden sijaintipaikasta olisi ollut vielä tarpeen", järjestelmää kokeillut Tulevaisuuden koulu -ohjelman suunnittelupäällikkö Jukka Miettunen mietiskeli.
"Tietoa sai nopeasti ja paljon. Aikaa ei mene turhaan pörräämiseen", ohjelman projektipäällikkö Pasi Mattila luonnehti.
Tulevaisuuden koulu -ohjelma onkin yksi NFC-teknologian hyödyntämistä testaava taho Oulussa. Opetustoimen hallinnoimassa ohjelmassa on mukana kymmenen oululaista koulua, joita kutsutaan Smart School -kouluiksi. Kouluissa pyritään valjastamaan NFC-teknologia palvelemaan opetuksellisia tavoitteita.
NFC-teknologiaa aiotaan hyödyntää museossa myöhemminkin. Ajatuksissa on pystyttää sinne esimerkiksi jättinäyttö, jolle voi ladata näyttelystä kosketuskännykkään kerättyjä tietoja.
"Jonkinlaisia demoja on jo olemassa. Seuraamme jatkokehittelyä", Aspi valaisee.