Pääkirjoitus

Miltä tuntuisi, jos valvontakamera lukisi ajatuksesi?

Uiguurien asuinmaakunta Kiinassa on muuttunut valtaisaksi tarkkailuteknologian koealueeksi.

Uiguurien asuinmaakunta Kiinassa on muuttunut valtaisaksi tarkkailuteknologian koealueeksi.

Kiinalaishallinto on ottanut käyttöön muun muassa valvontakameran, joka päättelee kasvonilmeistä mielessä liikkuvat asiat.

Xinjiangin maakunnassa Kiinan läntisellä kulmalla eletään ilmeisen täydellisessä isoveli valvoo -yhteiskunnassa. Kiinan hallinto on rakentanut puolen Euroopan kokoiselle alueelle vertaansa vailla olevan kasvojentunnistusteknologiaan perustuvan valvontajärjestelmän.

Terrorismin vastaisen kampanjan nimissä tehtävän jatkuvan silmälläpidon kohteiksi ovat joutuneet muslimivähemmistöt kuten uiguurit, uzbekit ja kazakit. Uiguurien vanhoilla asuinalueilla on meneillään tehokas, teknologiaa hyväksi käyttävä kiinalaistaminen, jonka etenemistä keskushallinto seuraa tarkoin.

Miljoonientavallisten ihmisten liikkeitä seurataan uiguurialueella muun muassa kaduille sijoitetuin valvontakameroin.

Le Monde Diplomatique -lehti kirjoitti (3/2019), että Xinjiangista on tullut valtava koealue kehittää uudenaikaisia huipputeknologisia valvontavälineitä. Niitä on jo runsaasti. Poliisi voi käden käänteessä purkaa ihmisten älypuhelinten viestiliikenteen.

Oma lukunsa on kasvojentunnistuksella varustettu yleinen kameravalvonta, jossa Kiina edustaa maailman huippua. Kasvojentunnistuskameroita on poliisin ohella käytössä lentokentillä, vuokra-asuntojen ovilla ja vaikkapa wc-tiloissa.

Kiinassa on kehitetty älykkäämpi Integrated Joint Operations Platform (IJOP) -tunnistusohjelmisto, joka lienee jo käytössä uiguurialueilla. IJOP osaa hälyttää kasvojen ilmeiden perusteella, mikäli yksittäisen kadulla kulkija näyttää mielessään hautovan yhteiskunnan vastaisia ajatuksia.

Yksilön oikeusturvan kannalta IJOP:n kaltainen "ajatustenlukija" edustaa huolestuttavaa kehityssuuntaa. IJOP-valvonnassa viranomaiset eivät tartu videokuvissa nähtyihin rikoksiin vaan myös siihen, mihin henkilön arvellaan ilmeidensä nojalla mahdollisesti syyllistyvän.

Harva oikeusjärjestelmä maailmassa tuntee tällaista kasvoihin pohjaavaa ennakoitua epäilyksenalaisuutta.

Tarkka valvonta on johtanut vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin. Uiguureiksi tiedettyjä yliopiston tutkijoita, taiteilijoita ja tunnettuja urheilijoita on kadonnut.

Läntisten arvioiden mukaan uiguuriväestöstä yli kymmenen prosenttia eli noin miljoona ihmistä on joko ”uudelleenkoulutuksessa” työleiriolosuhteissa tai vankilassa.

Keskushallinto on kuitenkin tyytyväinen lisääntyneeseen tarkkailuun. Se aikoo muutamassa vuodessa asentaa suurten kaupunkien kaduille yli 600 miljoonaa valvontakameraa. Hallinnon tietokannoissa tiedetään olevan yli miljardi kasvokuvaa, miltei kaikista kiinalaisista.

Miljoonien kameroiden lisäksi samalla otetaan käyttöön sosiaalinen pistelaskujärjestelmä, jossa kansalaisen tilille kertyy hyvistä teoista plusmerkintöjä ja huonoista teoista miinuksia.

Käyttäytymistieteellisesti ajatellen pistelaskulla on vaikutusta elämään. Julkisilla paikoilla liikkuessaan kiinalainen joutuu väistämättä esittämään ja harkitsemaan jokaista liikettään.