Jugoslavian entistä presidenttiä Slobodan Milosevicia syytetään Haagin kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa rikoksista kolmessa sodassa: Kroatiassa 1991–95, Bosniassa 1992–95 ja Kosovossa 1998–99.
Tiistaina alkavassa oikeudenkäynnissä käsitellään ensin syytteitä Kosovon sodasta. Milosevicia ja hänen neljää liittolaistaan syytetään Kosovon albaanivähemmistöön suunnatusta terrori- ja väkivaltakampanjasta.
Heitä syytetään arviolta 800 000 albaanin karkottamisesta maakunnasta. Syytekirjelmän mukaan sadat albaanit kuolivat joukkomurhissa mm. Racakin kylässä.
Milosevicille luetaan neljä syytettä rikoksista ihmisyyttä vastaan ja yksi syyte sotarikoksesta.
Kroatian osalta Milosevicia syytetään kroaattien ja muslimien pakkosiirroista 1991 ja 1992. Pakkosiirroilla Milosevic pyrki tyhjentämään osan Kroatiaa serbienemmistöisen valtion perustamista varten.
Häntä syytetään satojen kroaattien ja muslimien surmaamisesta ja ainakin 170 000:n karkottamisesta ja pakkosiirroista. Syytekirjelmässä on kymmenen syytettä rikoksista ihmisyyttä vastaan ja kolmetoista sodan lakien rikkomisesta.
Osuudesta Bosnian sotaan Milosevicia vastaan on nostettu syyte kansanmurhasta. Syytekirjelmän mukaan Milosevic ja muut korkeat serbi- ja jugoslaaviviranomaiset yrittivät tuhota Bosnian muslimi- ja kroaattiväestön 1992–95 joukkomurhien, pakkosiirtojen, kidutuksen ja pidätysten avulla.
Serbijoukot hyökkäsivät kymmeniin muslimi- ja kroaattienemmistöisiin kyliin ja kaupunkeihin sekä teurastivat tuhansia ihmisiä. Tuhansia muslimeita ja kroaatteja vietiin pahamaineisiin pidätyskeskuksiin.
Kansanmurhasyyte Milosevicia vastaan on nostettu Srebrenican joukkomurhasta, kun serbijoukot vuonna 1995 tappoivat yli 7 000 muslimia otettuaan sitä ennen alueen haltuunsa.
Syytekirjelmässä on lisäksi 29 syytettä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.