Jugoslavian entinen presidentti Slobodan Milosevic saattaa selvitä kansanmurhaa koskevista syytteistä Haagissa kuin koira veräjästä, sillä YK:n todisteille asettama rima on hyvin korkealla. Koko oikeusprosessin jatko kyseenalaistui äskettäin, kun oikeuden puheenjohtaja brittiläinen tuomari Richard May ilmoitti eroavansa toukokuun lopussa.
Slobodan Milosevicia vastaan on käyty oikeutta YK:n alaisessa Jugoslavian sotarikostuomioistuimessa Haagissa kaksi vuotta. Istuntopäiviä on kertynyt lähes 300. Syyttäjä on marssittanut oikeuden eteen 300 todistajaa - heidän joukossaan myös korkean tason valtiomiehiä. Paperia on kertynyt tuhansia sivuja sisältäen koosteita puhelinkeskusteluista, sotilaskäskyistä ja poliittisista tapaamisista.
Haagin syyttäjät ilmoittivat aloittaessaan istunnot helmikuussa 2002, että he aikovat todistaa Milosevicin syyllistyneen paitsi "keskiaikaisiin raakuuksiin" Jugoslavian hajoamissodissa Kroatiassa, Bosniassa ja Kosovossa, myös ihmiskunnan rikoksista pahimpaan: kansanmurhaan.
Milosevicin ilme on koko prosessin ajan ollut yhtä ivallinen. Hän aikoo puolustaa yksin itseään eikä tunnusta tuomioistuinta. Syytteitä hän pitää "poliittisesti motivoituina valheina". Milosevic sanoo olevansa "Balkanin rauhantekijä".
Monet oikeusoppineet ovat nyt sitä mieltä, ettei Haagilla ole riittävän vahvoja todisteita kansanmurhasta. YK:lla on tässä asiassa rima liian korkealla. Haagin pääsyyttäjä Carla del Ponte on puolustautunut sillä, etteivät Serbian viranomaiset ole päästäneet häntä valtion arkistoihin, joissa hän uskoo todisteita piiloteltavan.
Ruandan verilöyly
yksiselitteisempi
YK:n Ruandan sotarikostuomioistuin sai aikaan kymmenkunta kansanmurhaa koskevaa tuomiota. Oikeusoppineiden mukaan Ruanda on Bosniaa yksiselitteisempi.
Ruandan kansanmurhaan syyllistyneet tappoivat 75 prosenttia maan tutsi-väestöstä, ja he vihjailivat suunnitelmistaan etukäteen. Bosniassa tapahtumat eivät olleet yhtä selväpiirteisiä - eikä ainakaan Milosevic levitellyt aikeitaan ennalta tai julkisesti.
Vaatiiko Milosevic
aloittamista alusta?
Jos Milosevic selviää kansanmurhasyytteestä, se on ennen kaikkea järkytys Bosnian muslimeille, joita on valtaosa vuosina 1992-95 käydyn sodan uhreista. Se voi muuttaa myös käytäntöä tulevaisuuden sotien jälkiselvittelyissä. Raakuuksiin mahdollisesti syyllistyvien valtiojohtajien olisi entistä helpompi selvitä vakavista syytteistä Milosevicin viitoittamaa tietä.
Oikeudenkäynti Slobodan Milosevicia vastaan on lykkääntyi taas kerran alkuviikosta syytetyn huonon terveydentilan takia. Samoihin aikoihin oikeuden puheenjohtaja brittituomari Richard May ilmoitti eroavansa tehtävästään toukokuun lopussa. Eronsa syyksi May mainitsi niin ikään heikon terveytensä.
Koko oikeudenkäynnin jatkumisen väitetään tulleen nyt kyseenalaiseksi. Milosevicin lainopillinen neuvonantaja Dargoslav Ognjanovic sanoo, että Milosevic voi periaatteessa vaatia koko prosessin aloittamista alusta oikeuden puheenjohtajan erottua.
Uudella oikeuden puheenjohtajalla on urakka edessään perehtyessään valtavan aineiston käsittävään juttuun.
"Kukaan ei pysty siihen kunnolla alle vuodessa", arvioi Ognjanovic.
Milosevicin oikeudenkäynnissä on ollut alkamassa uusi vaihe, kun syytetodistelu päättyy ja Milosevic ryhtyy puolustukseensa. Hän on uhannut kutsua ainakin yhtä monta todistajaa kuin syyttäjä, siis useita satoja.
Haagin on tarkoitus saada Kroatian, Bosnian ja Kosovon sotia koskevat oikeudenkäynnit päätökseen vuonna 2008. Oikeus aikoo sulkea ovensa 2010. Milosevicin kaltaisen tapauksen käsittely kestää noin neljä vuotta.
Aika käy vähiin, jos Milosevicille todellakin avautuu mahdollisuus vaatia juttunsa aloittamista alusta.