Puutiaisen levittämää puutiaisaivotulehdusta eli TBE:tä todettiin viime vuonna ennätysmäärä. Itävallassa TBE on saatu kuriin laajalla rokotusohjelmalla, kertoi Yle viime viikolla.
Onko Suomessa tarvetta TBE-rokotusohjelmalle, tartuntatautilääkäri Topi Turunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta?
– Ei koko maan osalta. Suurimmasta osasta Suomea ei ole koskaan todettu TBE:tä, kun taas Itävallassa TBE:n ilmaantuvuus ennen väestön laajaa rokottamista oli moninkertainen Suomeen verrattuna.
– Rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan Ahvenanmaalla, ja THL on suositellut, että sitä laajennettaisiin alueille, joilla taudin ilmaantuvuus on yli 15 tapausta sataatuhatta asukasta kohti, kuten Paraisille ja Simoon. Lisäksi kuntien sisällä saattaa olla suuren ilmaantuvuuden alueita, esimerkiksi Kotkan saaristossa.
Millaisella vauhdilla TBE on Suomessa yleistynyt?
– Viime vuonna TBE-tapauksia todettiin ennätysmäärä, 67, mutta on vaikea sanoa, missä määrin tämä johtuu tietoisuuden ja testimäärän kasvusta. Tänä vuonna on ilmoitettu 13 tapausta.
– Aiemmin 2000-luvulla vuosittaiset määrät ovat vaihdelleet 16:n ja 47:n välillä. 1995–1999 niitä oli 5–19 vuodessa, 2000 jo 42.
– Vaikka yksittäisiä tapauksia on ollut uusissa kunnissa, esiintymisalueet ovat pääsääntöisesti samoja kuin ennenkin. TBE-virus esiintyy puutiaisissa usein hyvin paikallisesti. Ja jopa riskialueilla sitä kantaa vain 1–2 prosenttia puutiaisista.
– Tartuntapaikkaa ei pystytä aina selvittämään, mutta suurimmalle osalle on saatu todennäköinen paikka haastatteluista ja sairauskertomuksista. Tänä vuonna haastatteluja ei ole vielä tehty eikä paikkatietoja ole.
Viime vuoden 67 tapauksesta kaksi johti kuolemaan. Ilmoitettuun 0,5–1 prosentin kuolleisuuteen nähden se on paljon.
– Suurin osa TBE- tartunnoista on oireettomia tai lieväoireisia ja jää diagnosoimatta. Siihen suhteutettuna kuolleisuus ei ole ilmoitettua suurempi, eikä siinä ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
Oulun seutu on ollut TBE:stä vapaa, mutta viime vuonna täällä todettiin yksi tapaus. Onko TBE leviämässä tänne?
– Oulun alue on tapauksen todennäköinen tartunta-alue, mutta väestöön suhteutettuna yksi tapaus on vähän. Yksittäinen alue voi nousta esiin tilastoissa, mutta kadota taas. Vuosittaiset TBE-kartat löytyvät THL:n Tartuntataudit Suomessa -nettisivuilta.
Onko rokottaminen turhaa, jos ei asu riskialueella?
– Rokotuksen pitäisi perustua riskiarvioon. Siihen kuuluu asuinpaikka, mutta myös se, matkaileeko, liikkuuko luonnossa jne. Rokotusta ei suositella, jos riskiä ei ole: rokote maksaa ja sillä voi olla sivuvaikutuksia.
– Tavallisia sivuvaikutuksia ovat lihas- ja päänsärky, ohimenevä huonovointisuus ja rokotuskohdan kipu. Yhdelle miljoonasta on tullut neurologisia oireita, joiden aiheuttajista ei ole voitu sulkea pois rokotetta.
– Rokotteeseen tarvitaan resepti. Yhden annoksen hinta on 30–40 euroa. Täysi suoja vaatii kolme annosta: toinen annos 1–3 kuukautta, kolmas 5–12 kuukautta edellisen jälkeen. Ensimmäinen tehosteannos tarvitaan kolmen vuoden kuluttua.
– Suojateho alkaa yleensä olla hyvä kahden annoksen jälkeen, ja oikein toteutettu rokotussarja estää noin yhdeksän kymmenestä TBE:stä.
Miksei kaikkia? Johtuuko se viruksen muuntumisesta?
– Tietääkseni ei, vaan siitä, saadaanko ihmisen immuunivaste herätettyä.
– Kannattaa muistaa, ettei TBE-rokote suojaa borrelioosilta. Borrelia-bakteeria kantaa noin joka viides punkki, ja se on tautina TBE:tä yleisempi. Siksi puutiaisilta suojautuminen on tärkeää, vaikka olisi saanut TBE-rokotteet.
– Borrelioosiin ei ole rokotetta, mutta se voidaan hoitaa antibiooteilla niin hyvin, että krooniset oireet ovat erittäin harvinaisia. Myöhään aloitetun hoidon jälkeen voi kuitenkin esiintyä toipumisoireita, joiden luullaan johtuvan bakteerista, vaikka bakteeri olisi jo hoidettu.