Mil­lais­ta kult­tuu­ri­toi­min­taa Ouluun pitäisi saada lisää? Näin kult­tuu­ri­joh­ta­jak­si hakevat vas­ta­si­vat

Oulun kulttuurijohtajaksi ovat hakeneet Riitta Tötterström, Samu Forsblom, Piritta Rossi ja Katri Tenetz.

Oulun kaupunki on valitsemassa uutta kulttuurijohtajaa. Haastatteluissa jatkavat Oulun kaupungin tapahtumapäällikkö Samu Forsblom, Raahen kulttuuripalvelupäällikkö Piritta Rossi, Oulun kaupungin johtava kulttuurituottaja Katri Tenetz sekä Oulun ammattikorkeakoulun kulttuurin osaston koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojohtaja Riitta Tötterström.

Kaleva kysyi haastatteluun päässeiltä Oulun kulttuuritoiminnan vahvuuksia ja heikkouksia. 

1) Mitkä ovat oululaisen kulttuurielämän suurimmat vahvuudet tällä hetkellä?

2) Millaista kulttuuritoimintaa kaupunkiin pitäisi saada enemmän?

Piritta Rossi: Taiteen hyvinvointivaikutukset osaksi sotea

1) Kokonaispaketti on kasassa todella hyvin: kaupungin omat kulttuuri- ja taideyksiköt, ammattitaiteilijoiden määrä ja taso, kolmannen ja neljännen sektorin runsaus. Ylipäätään alan arvostus niin itseisarvona kuin epäsuorankin hyväntuojan roolissa – tämä näkyy mm. päätöksessä hakea Euroopan kulttuuripääkaupungin asemaa.

2) Taiteen hyvinvointivaikutukset pitäisi saada osaksi soten rakenteita. Sillä saadaan hyvinvointia niille, joita palvelut eivät syystä tai toisesta tällä hetkellä tavoita, ja toisaalta työtä taiteilijoille.

Katri Tenetz: Taiteen hyvinvointivaikutukset on tunnistettu

1) Näen kaupungin vahvuutena sen, että ikärakenteeltaan nuori Oulu satsaa tasa-arvoiseen ja laadukkaaseen kulttuuri- ja taidekasvatukseen sekä lapsiperheisiin kohdistuvaan viestintään. Lasten kulttuurikaupunki Oulu -palvelulupaus lisää niin kaupungin omien toimijoiden, kolmannen sektorin kuin vapaan kentän kulttuurituotantojen tunnettuutta ja lisää samalla kaupungin vetovoimaisuutta.

2) Taiteen hyvinvointivaikutukset on tunnistettu lukuisissa tutkimuksissa. Oulun tulee kehittää edelleen taiteilijoiden ja kulttuurialan toimijoiden toimintaedellytyksiä osana sosiaali- ja terveysalan hyvinvointipalveluita ja hoivaa. Kaupungin yhtenä strategisena tavoitteena on lisätä hyväntuulisuutta, ja näenkin, että tähän tehtävään olisi hyvä valjastaa taiteilijoiden ja koko luovan toimialan osaaminen.

Riitta Tötterström: Kulttuuritoimintaa jokaisen elämään yhteistyöllä

1) Rohkeat, edistykselliset toimijat ja tapahtumat. Valofestivaali tuo ihmiset sankoin joukoin ihmetysten äärelle vuoden pimeimpään aikaan. Oulu Sinfonia ja Oulun teatteri ovat kehittyneet viime vuosina vahvoiksi kansallisiksi vaikuttajiksi. Oulun musiikkijuhlat tuo kaupunkiin eri genrejen huippuosaajia, Oulun juhlaviikot värittävät loppukesää. Yritykset ja opiskelijat rakentavat tulevaisuutta Rantakadun pelikampuksella.

2) Kulttuuritoiminta eri muodoissaan tulisi saada osaksi jokaisen oululaisen elämää ensimmäisen, toisen, kolmannen ja neljännen sektorin yhteistyöllä. Kulttuuri on tekemistä, kokemista, hyvinvointia ja ansaintalogiikoita. Kulttuuri edistää hyväntuulisuutta, jota voimme peilata toisiimme paremman tulevaisuuden rakentamiseksi.

Samu Forsblom: Kehittämiskohteina luovan, vapaan kentän resurssit

1) Oulu on pohjoinen kontrastien paikka. Valo ja pimeys, luonto ja kaupunki, leppoisa ja digitaalinen ovat antaneet myös kulttuuritoimintaan persoonallista särmää, joka kannattaa tulevaisuudessa kertoa rohkeasti myös muille. Meillä on paljon upeita taiteilijoita ja tapahtumia, joiden työtä voimme kannatella entistä vahvemmin.

2) Kehittämiskohteina näen uutta luovan kulttuurin vapaan kentän resurssit. Oulu ansaitsee myös taiteilijoita, kaupunkilaisia ja matkailijoita houkuttelevia kulttuurimiljöitä, joista Pikisaaren kampusalue on yksi upea mahdollisuus. Museot ovat monen kaupungin olohuone ja sielu. Näen museo- ja tiedekeskus Luupin toiminnan vahvistamisen arvoisena asiana. Oulu on laaja kaupunki, siksi myös alueellisen kulttuuritarjonnan täytyy olla rikasta. Kulttuurin kuluttujana toivon näkeväni lisää kansainvälisiä näyttelyitä ja tapahtumia.

Lisää kysymyksiä ja vastauksia löytyy sunnuntain Kalevasta.