Lukijalta
Mielipide

Millaisen matkakeskuksen haluamme Ouluun?

Kuka päättää missä, mitä ja miten Oulussa rakennetaan? Lain mukaan kunnalla on päätösvalta kaavoituksessa.

Kuka päättää missä, mitä ja miten Oulussa rakennetaan? Lain mukaan kunnalla on päätösvalta kaavoituksessa. Kaupunkilaisten vaaleilla valitsemat edustajat valtuustossa käyttävät ylintä valtaa maankäytöstä. Toteutuuko valtuuston päätöksissä kaupunkilaisen tahto? Ohjaako valtuuston enemmistön päätöksiä muukin taho kuin kaupungin asukkaiden toiveet?

Nämä kysymykset tulee mieleen, kun muistaa viime vuosina Ouluun rakennettujen rakennusten tai kaavan aiheuttaman valitustulvan sekä kiivaan ja kriittisen jälkikeskustelun.

Eri tasoiset kaavat valmistellaan virkamiestyönä täydennettynä eri intressitahoilla. Valmistellut kaavat tulevat lautakuntiin ja lopulta kaupunginhallitukselle ja valtuustoon, eikä niihin juuri voida enää tehdä muutoksia. Korkeintaan voidaan käydä keskustelua ja päättää sallitaanko valoa tulla kattoikkunoista tai voiko rakennuksen läpi kulkevalla tiellä ajaa vai taluttaa pyörää.

Kaupunkilaisilla on oltava mahdollisuus tuoda esille mielipiteensä kaupungin keskustan muotoutumisesta tai pysyvyydestä. Asia ei ole vain tämän ajan ongelma. Helsingissä 1900-luvun alussa työskennellyt kuuluisa arkkitehti Sigurd Frosterius (muun muassa Stockmannin tavaratalon suunnittelija) lausui (1904) ”Julkinen rakennus on kaikkien omaisuutta; halu ymmärtää ja analysoida sitä on yhtä oikeutettua kuin esimerkiksi vaatimus yleisestä äänioikeudesta."

Kaupungin ydinkeskusta voidaan ajatella koko kaupungin omana pihana. Meitä kaikkia kiinnostaa pihan rakennukset ja ympäristö.

"Mihin on unohdettu vuonna 2016 matkakeskuksesta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voittanut Lahdelma & Mahlamäen ehdotus ”Tervatynnyrit”? Siinä otettiin pieteetillä huomioon paikan muisti ja nykyinen luonne."

Viime päivinä Oulussa on saatu kokea uuden käytännön käyvän toteen maankäytön suunnittelussa. Yhdyskuntalautakunta käsitteli 10.9. suunnitelmaa Oulun keskustan korkean rakentamisen suuntaviivoista. Samana päivänä oli medialle annettu mahdollisuus julkaista tämä suunnitelma. Lautakunnan saaman palautteen vuoksi suunnitelma jätettiin pöydälle.

Tämän jälkeen lehdistö on suonut ansiokkaasti palstatilaa erilaisille mielipiteille. Erityisen mielenkiintoisia ja asiantuntevia ajatuksia ja ehdotuksia on tullut Ritva Tienarilta, Helena Petäistöltä ja viimeksi Pekka Littowilta.

Yhdyskuntalautakunnan käsittelyssä oleva suunnitelma on herättänyt eniten keskustelua rakennusten korkeudesta. Mielestäni tuossa suunnitelmassa oli hämmästyttävää se, että korkea rakentaminen sallittaisiin myös tulevan matkakeskuksen kortteliin Raksilaan. Korkea rakentaminen sallittaisiin ”mikäli se edistää kaupunkirakenteen hahmottavuutta ja alueen positiivista imagoa sekä hahmottuu luontevaksi osaksi korkean rakentamisen kokonaisuutta” (Kaleva 10.9.).

Jos näitä periaatteita halutaan noudattaa, ei korkea rakentaminen sovi mitenkään tulevan matkakeskuksen alueelle. Lähellä sijaitsee valtakunnallisesti palkittu Raksilan kaunis puurakentamista edustava kaupunginosa, joka jäisi korkeiden rakennusten alistamaksi.

Tulevan matkakeskuksen välittömässä läheisyydessä Intiössä on Oulun vanha arvokas hautausmaa. Hautausmaan alue ympäristöineen sisältää sakraalisen muistin.

Matkakeskuksen alueen toteutuksessa on noudatettava kaavoitusetiikkaa. Korkea asuinrakentaminen tai muu väestömassoja alueelle tuova toiminta on liikenteellisesti mahdotonta matkakeskuksen yhteyteen. Matkakeskuksen alueelle ei sovi mitään muuta toimintaa kuin rautatieaseman ja linja-autoaseman tarvitsemat liikenneväylät, pysäköintialueet ja matkakeskusta palvelevat toiminnat.

Mihin on unohdettu vuonna 2016 matkakeskuksesta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun voittanut Lahdelma & Mahlamäen ehdotus ”Tervatynnyrit”? Siinä otettiin pieteetillä huomioon paikan muisti ja nykyinen luonne.

Voittaneessa ehdotuksessa on juuri sitä, mitä Oulu voi tarjota kilpailtaessa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Juuri tuolloin Oulussa juhlitaan rautatien tulon 140-vuotisjuhlaa vuonna 2026. Kulttuuripääkaupunki voisi juhlia matkakeskuksen alueelle rakennetussa, pohjoisen alueen kestävän kehityksen liikkumiselle omistetussa museokeskus ”Veturitallissa”. Nyt on aika aloittaa meidän oululaisten keskustelu ja ideoiden esittäminen siitä, minkälaisen matkakeskuksen haluamme.

Pentti Åman

FT, maantiede

ympäristöasiantuntija, Oulu

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.