Perusopetuksen laatukriteereiden määrittely on opetusministeriössä loppusuoralla. Kunnille annetaan osviittaa siitä, millainen on hyvä koulu. Mutta millaisin mittapuin lapset itse arvioivat oppimisympäristöään? Lasten painotukset koulun kehittämisessä voivat olla erilaiset kuin aikuisten. Saamme ne selville vain kysymällä lapsilta itseltään. Lasten ja heidän vanhempiensa osallistumista koulun laadun arviointiin pitää korostaa enemmän.
Koulun eri toimijoilla, opettajilla, vanhemmilla sekä oppilailla, on omat tärkeät näkemyksensä hyvästä laadusta. Tämän tuo esille myös kokkolalaisen Maarika Piispasen tuore väitöskirja. Opettajille koulun hyvyys määrittyi tutkimuksen mukaan etenkin pedagogisista lähtökohdista. Vanhempien kriteereissä painottuivat sosiaaliset ja psykologiset puolet. Lasten omassa hyvän koulun määrittelyssä vahvan roolin sai koulun fyysinen ympäristö.
Saman asian olen huomannut myös lapsiasiavaltuutetun kyselyissä. Koululaiset kyllä arvostavat koulua ja löytävät siitä enemmän hyviä puolia kuin parantamisen tarpeita. Kun sitten kysytään, miten lapset tekisivät koulusta vielä paremman, korostuvat koulun tilojen kodikkuus, pihan toimivuus ja ruuan maistuvuus. "Maalatkaa koulu pirteämmäksi, eikä sellaiseksi kuin sairaala!", kiteytti eräs oppilas toivomuksensa. Sisustukseen, pihan välineisiin, välintuntijärjestelyihin ja ruokailuun lapset myös halusivat vaikuttaa. Lapset kokivat, ettei heidän näkemyksiään niissä oteta riittävästi huomioon.
Suomalaiset koulut loistavat oppimistuloksia mittaavissa PISA- vertailuissa. Hyvä niin. Lasten kouluviihtyvyyden ja osallistumisen kokemusten kansainvälisissä arvioinneissa vastaavaa menestystä ei kuitenkaan ole tullut. Hyvän koulun määrittelyssä pitäisikin siksi ottaa vakavasti lasten pienet mutta tärkeät asiat. Lapset käyvät koulua kaikin aistein ja myös ympäristön siisteys ja kauneus ovat osa koulukokemusta.
Oulussa suunnitellaan parhaillaan mittavaa Kastellin koulukeskusta, jossa lapsivaikutuksia on luvattu arvioida etukäteen. Tämä hanke on omiaan myös kansalliseksi esimerkiksi. Lasten toiveet eivät silti aina ole kiinni isoista rahoista ja suurista suunnitelmista vaan enemmänkin aikuisten hoksaamisesta. Tällaisia toiveita ovat esimerkiksi penkit ja pihavälineet ulkosalle tai sisälle viherkasvit, sohvat, verhot ja siistit vessat.
Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat paljastivat koulukiusaamisen traagisimmat seuraukset. Kiusaaminen on eristämistä ja yksikseen jäämistä jopa oppituntien aikana. Hyvässä koulussa lasten mielestä sääntöjen noudattamista valvotaan ja opettajat puuttuvat kiusaamiseen rivakasti. Kyse on koko koulun kulttuurista, jossa puhuminen vaikeasta asiasta tehdään mahdollisimman helpoksi. Apuna voivat olla myös tukioppilaat ja vertaissovittelu.
Kiusaamisen ehkäisy on kaverisuhteiden tukemista. Myös lukiolaiset ovat keskusteluissa toivoneet kouluihin enemmän ryhmäytymistä tukevaa toimintaa. Alakoululaisten Lasten parlamentti kiteytti ehdotuksensa säännölliseksi "kaveripäiväksi", jossa eri luokkien lapsilla olisi mahdollisuus tutustua ja tehdä yhdessä. Hyvät koulut tekevät jo näin yhteistyössä kunnan nuorisotyön kanssa. "Meidän koulu" ja "meidän luokka" -kulttuurin vahvistaminen luo lapsille turvallisuutta.
Koulun sosiaalisten suhteiden parantamisessa yläkoululaisille myös kokemus opettajien reiluudesta ja tasapuolisuudesta on tärkeä.
Hyvää koulua haetaan myös opetussuunnitelman perusteiden ja tuntijaon uudistuksessa, jossa on tähtäimenä vuosi 2011. Ministeri on luvannut vahvistaa taito- ja taideaineiden osuutta. Hyvä niin, sillä koulu on nyt liiankin tietopainotteinen. Tunteet, ilmaisutaidot, luovuus ja erilaiset lahjakkuudet tarvitsevat enemmän tilaa koulussa. Samoin oppilaiden osallistumisen ja vaikuttamisen asioille tulee varata oma tilansa lukujärjestyksessä. Samalla on syytä miettiä, mitä jätetään pois, koska opetussuunnitelmat ovat jo liiankin täyteen ahdettuja.
Suomessa hyvät oppimistulokset saadaan maailman lyhimmän koulupäivän aikana. Hengähdyshetkiä on niukasti. Ruokataukokin on joissakin kouluissa ahdettu 15 minuuttiin. Etenkin alakoululaiset ovat toivoneet pidempiä välitunteja niin, että ehtisi pelata ja leikkiä kavereiden kanssa. Koulupäivän voisi etenkin alakoulussa järjestää paljon väljemmin. Tätä on kokeiltu hyvin tuloksin ns. eheytetyn koulupäivän kokeiluissa. Opettajien kokonaistyöaikaan siirtyminen taitaa olla tässä suurin kanto kaskessa.
Median kouluvertailuissa korostuvat koulutodistukset. Perusopetuksen kriteereitä miettinyt opetusministeriön ryhmä painottaa aivan oikein, että opitut tiedot ja taidot ovat koulun "lyhyen aikavälin vaikuttavuutta". Pitkällä aikavälillä tärkeitä ovat yleisemmät kasvatustavoitteet eli kasvaako koulusta "hyviä ihmisiä ja kunnon kansalaisia". Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ymmärtäminen laajasti on hyvän koulun kehittämisen ydinasioita.
mariakaisa.aula@stm.fi