Maailman aids-päivän keskustelua hallitsi yhä kysymys lääkkeiden hinnoista. Kymmenet miljoonat virustartunnan saaneet ihmiset joutuvat yhä elämään ilman lääkkeitä, joiden hinnoista on tullut poliittinen ja taloudellinen kiistakapula.
Epidemian herättämä reaktio on ollut rajusti alimitoitettu verrattuna taudin tekemiin tuhoihin. Vuoden 2003 aikana aids on surmannut kolme miljoonaa ihmistä. Yhtä monta uhria olisi vaatinut yhden täpötäyden jumbojetin maahansyöksy puolentoista tunnin välein.
YK ilmoitti maanantaina uudesta tavoitteesta tuoda arvokkaat lääkkeet entistä useampien hi-viruksen uhrien ulottuville. YK:n terveysjärjestö WHO ja aidsohjelma Unaids kertoivat pyrkivänsä tuomaan viruslääkkeet 3 miljoonan ihmisen ulottuville vuoteen 2005 mennessä.
"Kyse on miljoonien ihmisten elämästä", WHO:n pääjohtaja Lee Jong Wook sanoi. "Tilanne vaatii valtavia ja epätavallisia toimenpiteitä."
"Reaktiomme on ollut säälittävä"
Jo 40 miljoonaa ihmistä on saanut tappavan virustartunnan, jota WHO:n Lee kutsuu vaikeimmaksi maailmaa ikinä kohdanneeksi terveyshaasteeksi. Miljoonista viruksen uhreista vain 300 000 saa lääkehoitoa, jota rikkaissa maissa pidetään itsestäänselvyytenä. Taudin vastaisen taistelun epäonnistumista on vaikea selittää parhain päin.
"Syytetäänpä hetken ajan kaikki itseämme", Kansainvälisen aids-, tuberkuloosi- ja malariarahaston pääjohtaja Richard Feachem napauttaa brittilehti Guardianin haastattelussa. "Epidemia on jatkunut 20 vuotta ja reaktiomme siihen on ollut säälittävä ja yhdentekevä."
Aidsin vastaiseen taisteluun lahjoitetut varat ovatkin jääneet hämmentävän kauas lupauksista. YK:n vuonna 2001 tekemän arvion mukaan taudin hoitoon ja sen leviämisen ehkäisemiseen tarvittaisiin vähintään 8,3 miljardia euroa joka vuosi. Seuraavien kahden vuoden aikana rahaa saatiin kerättyä vain 2,2 miljardia.
WTO:n patenttilinjaus avainasemassa
Lääkkeiden hinnat nousivat aids-keskustelun keskiöön vuonna 2000, kun halpalääkkeitä tuottavan yhtiön johtaja Yusuf Hamied ilmoitti Euroopan komission aids-kokouksessa voivansa tuottaa lääkkeitä yli kymmenen kertaa suuria lääkeyrityksiä halvemmalla.
Hamiedin yllätyshyökkäyksen jälkeen lääkkeiden hinnat alkoivat laskea. Tyypillisen merkkivalmistajan tarjoaman lääkeyhdistelmän, joka maksoi käyttäjälleen muutama vuosi sitten 10 000 euroa vuodessa, voi ostaa merkkivalmistajalta noin 600 eurolla. Hamiedin yhtiö tarjoaa saman hoidon noin 250 eurolla, mikä on yhä liikaa miljoonille kehitysmaiden asukkaille.
Intiassa ja Brasiliassa luotetaan mieluummin kotimaisten yhtiöiden tuottamiin halpalääkkeisiin, joita lääkkeiden kehittäjäyhtiöt pitävät törkeänä patenttirikkomuksena. Seuraava taistelu patenttisodassa käydään Maailman kauppajärjestön WTO:n neuvottelupöytien ääressä: suunnitteluvaiheessa olevan teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan Trips-sopimuksen oli alunperin tarkoitus suojata kaikkia lääkepatentteja 20 vuoden ajan.
Trips-sopimuksen kriitikot ovat yrittäneet nostaa metelin lääketeollisuuden poliittisesta vallasta, joka henkilöityy Yhdysvaltain presidenttiin George W. Bushiin. Fortune-lehden verkkosivujen mukaan viiden suurimman lääkeyhtiön yhdysvaltalaispuolueille tekemistä lahjoituksista muodostuu lähes 16 miljoonan euron potti. 95 prosenttia lahjoitusvaroista suunnataan republikaaneille.
Lähteet: Fortune.com, The Guardian, AFP, Reuters