Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuodeksi valmistunut Arktikum on lunastanut kävijämäärältään museona ja tiedekeskuksena paikkansa paremmin kuin aikoinaan osattiin odottaakaan. Arktikum on Rovaniemen isojen kokoustilojen ykkönen eli se on suositumpi kuin muut kolme suurta kokouspaikkaa yhteensä.
Arktikum on myös ulkomaalaisten suosiossa Suomen suosituimpana museona ja tiedekeskuksensa. Rovaniemeläisiä Arktikumiin houkutellaan etupäässä avointen ovien päivänä, mutta monet kaupunkilaiset ovat ymmärtäneet sen arvon tärkeänä vieraidensa käyntikohteena.
Miljoonas vieras saapuu Artkikumiin jo alkuvuonna, ennen kuin talon toinen käyttäjä, Lapin Maakuntamuseo sulkee vuosikymmenen taipaleen eläneen perusnäyttelynsä uusiakseen sen entistä ehommaksi vuoden kuluttua. Maakuntamuseon uuden perusnäyttelyn piti alkuperäisen suunnitelman mukaan valmistua maanantaina pidetyn 10-vuotisjuhlan kunniaksi. Rahoituspäätöksen pitkittyminen siirsi sitä kuitenkin vuodella.
Maakuntamuseo aikoo johdattaa uudella perusnäyttelyllä kävijät Lapin luontoon ja kulttuuriin aikajanalla esihistoriasta nykypäiviin. Vanha näyttely puretaan, mutta museotoimenjohtaja Raili Huopainen lupaa, että jotain vanhasta palautetaan takaisinkin. EU:n, opetusministeriön ja Rovaniemen kaupungin varoin pystytettävä näyttely on vaativa ja iso työ. Valokuvia näyttelyyn tarvitaan noin 700 ja sen lisäksi erilaisiin multimediaohjelmiin.
Arktinen keskus neuvottelee näyttelynsä uudistamisen rahoituksesta laajemmalla teemalla. Tiedekeskusnäyttely nivoo yhteen keskuksen tutkijaverkoston kautta saatavat tutkimustulokset ja levittää niitä näyttelyllä suuren yleisön ja päättäjien tietoon. Arktisen ja pohjoisten kysymysten tutkimustietoon on mielenkiintoa esimerkiksi Euroopassa, mutta todellista tietoa on vielä vähän.
Arktikumin toisen vuosikymmenen alkajaisiksi Arktinen keskus vahvistui johtaja Paula Kankaanpään mukaan kolmella uudella tutkimusprofessuurilla. Kolme monitieteistä tutkimusprofessoria aloittavat ensi vuonna aloinaan globaalimuutos, kestävä kehitys sekä ympäristö-ja vähemmistöoikeus. 24:stä professorin virkaa hakeneesta kahdeksan oli ulkomaalaista korkeatasoista hakijaa. Runsaasti oli hakijoita myös monitieteiseen Arktis-tutkijakouluun. 46:sta hakijasta viisi valitaan väitöskirjatyön rahoituksen piiriin.
Merkittävä saavutus
Arktikum-Palvelu Oy:n toimitusjohtaja Johanna Tolonen pitää kävijämäärä merkittävänä saavutuksena, kun verrataan sitä Lapin asukasmäärään, vajaat 200 000. Tämän vuoden kävijämäärä ylittänee 85 000 kävijän rajan.
Tolonen iloitsee ulkomaalaisten suuresta osuudesta. Arktikumissa ulkomaalaisia on yli puolet, kun heitä suomalaisissa museoissa on keskimäärin kymmenisen prosenttia. Suomalaisten nykyistä suurempaa ryntäystä odotetaan sen jälkeen kun maakuntamuseo avaa uusitun perusnäyttelynsä.
Arktikum mittaa asiakastyytyväisyyttä säännöllisesti kesäsesonkina, jouluna ja keväällä. Kesän asiakaspalautteen perusteella 95 prosenttia asiakkaista suosittelee Arktikumia ystävilleen.
Nallesta Alariestoon
Vaikka Lapin maakuntamuseo sulkee perusnäyttelynsä, sen erikoisnäyttelyt elävät koko ajan yhtä aikaa Arktisen keskuksen perusnäyttelyn kanssa. Keskiviikkona avattava ystäväni Nalle-näyttelyssä yhdistyy monta asiaa: joulu, Arktikumin 10-vuotisjuhla sekä teddykarjujen 100-vuotisjuhla.
Lähes kaikki kolmisensataa nallea ovat lainassa sodankyläläiseltä Kauko Launoselta. Näyttelyn vanhin on rovaniemeläisten Marjaterttu ja Pirkko-Liisa Koivulan Nalle-poika. Se lähti aikoinaan Ivalosta kahdesti evakkoon, talvisodan aikana Muonioon ja Lapin sodan jaloista Ylivieskaan.
Lapin Maakuntamuseon erikoisnäyttelyissä ensi vuonna poromiehet elävät Matti A. Pitkäsen valokuvanäyttelyssä ja pula-ajasta muistutetaan pohjoiskalottimuseon kiertonäyttelyssä. Esillä on lehtikuvaaja Pauli Laalon tuotantoa Andreas Alarieston kuvia unohtamatta.