Miljoonan millin ampumahiihtokilpailun matka on lyhyelläkin matematiikalla laskettuna vain yksi kilometri, mutta ensimmäistä kertaa suksille nousevalle se on pitkä matka. Eikä hiihtämistä tee helpommaksi se, jos jaloissa ovat armeijan pitkät sukset, edessä myös pieniä kumpareita ja ilmassa kevyttä räntäsadetta.
Kaikki pääesikunnan kanslian Lapin-matkalle kutsumat sotilasasiamiehet lähtevät jääkäriprikaatissa järjestetyssä ampumahiihtokisassa ladulle ja kaikki pääsevät maaliin saakka. Kukapa heistä voisi antaa periksi, kun vierailulla mukana oleva vaimoväkikin onnistui omassa lumikenkäilykisassa.
Tulosluettelo kuitenkin osoittaa, että rynnäkkökiväärillä ampuminen on useimmille tutumpaa puuhaa kuin sivakoiminen, sillä sakkokierroksia tulee vain harvakseltaan.
Laillistettuja
vakoojia
Viron sotilasasiamielle Anto Kergandille hiihtäminen on tuttua puuhaa, mikä näkyy lopputuloksissa. Samalle minuuttiluvulle hänen kanssaan pääsevät vain Ruotsin ja Norjan sotilasasiamiehet.
Kolme vuotta Suomessa maataan edustaneella Kergandilla on kesällä edessään vaihto toisiin tehtäviin, mutta kuluneisiin vuosiin hän on tyytyväinen. Hän tietää Suomesta ja Suomen puolustusvoimista ehkä enemmän kuin kollegansa, sillä hän on aikanaan opiskellut sotilasuraa Suomessa.
"Kävin Suomessa kadettikoulun ja esiupseerikurssin, joten nykyinen kohdemaa on minulle hyvin tuttu", hän sanoo.
Kergand hyväksyy naureskellen sotilasasiamiehen työnkuvasta joskus käytetyn termin laillistettu vakooja. "Sellaisiahan me olemme. Me seuraamme, mitä kohdemaan puolustuspolitiikassa ja puolustusvoimissa tapahtuu, mutta me teemme sen laillisin keinoin", hän sanoo.
Puolustusvoimat tiedottaa avoimesti
Kergand kertoo, että hänen päätehtävänsä on kahdenvälisten suhteiden hoitaminen. "Suhteiden hoitaminen, tietojen välittäminen, yhteyksien luominen, auttaminen. Jos joku Suomessa tarvitsee tietoa sotilasasioissa Virosta, minä autan. Ja päinvastoin. Minulla on vain hyviä kokemuksia Suomen puolustusvoimista, vain hyviä", hän kiittelee.
Pääesikunnan kanslian päällikkö, eversti Pertti Hyvärinen kertoo, että sotilasasiamiehiä on viime vuosina eniten kiinnostanut Suomen puolustusvoimien rakennemuutos.
"Meillä on avoin tiedotuspolitiikka. Me informoimme sotilasasiamiehiä jo ennen tulevia muutoksia. Järjestämme heille kaksi kertaa vuodessa tiedotustilaisuuden, missä kerromme heitä kiinnostavista asioista", hän sanoo.
Hyvärinen korostaa, että sotilasasiamiehet ovat merkittäviä arvioijia Suomen puolustuksen uskottavuutta määriteltäessä. "Heidän kauttaan välittyy ulkomaille kuva Suomen maanpuolustuksesta, puolustuspolitiikasta, puolustusvoimien suorituskyvystä ja puolustusteollisuudesta. Tiedonvaihto sotilasasiamiesten ja puolustushallinnon välillä on avointa ja rehellistä."
Kaikkea sotilasasiamiehille ei kuitenkaan kerrota. "Operatiivisia valmiussuunnitelmia emme tietenkään paljasta. Minkään maan asevoimat eivät kerro näitä muille kuin omille liittolaisilleen", Hyvärinen sanoo.
Sodankylässä sotilasasiamiehet pääsivät seuraamaan jääkäreiden harjoituksia ja myös haastattelemaan varusmiehiä.
Jääkäriprikaatissa sotilasasiamiehet olivat kiinnostuneita myös joukko-osaston profiilista arktisen sodankäynnin koulutus- ja tutkimuskeskuksena.