Helsinki Suomen bruttokansantuote kasvaa vuoteen 2006 saakka keskimäärin noin kolmen prosentin vauhtia vuosittain, ilmenee Elinkeinoelämän tuoreesta arviosta Kansantalouden kehitysnäkymät 2002-2006.
Kasvu on 1,3 prosenttiyksikköä vaisumpaa kuin edellisellä, nopean kasvun viisivuotiskaudella.
Suomen kasvu on kuitenkin parempaa kuin muissa euromaissa, joissa se jäänee seuraavalla viisivuotiskaudella 2,0 - 2,5 prosenttiin.
Etla patistaa suomalaisia päättäjiä mittavaan veronkevennysohjelmaan sekä rakentamaan kestävät periaatteet ulkomaisen työvoiman tulolle Suomeen.
Valtiontalous säilyy Etlan arvion mukaan ylijäämäisenä, vaikka esitetyt veronkevennykset vietäisiin läpi.
Valtiovarainministeriön näkemys on toinen kuin Etlan: ministeriön virkamiehet pelkäävät, että lähivuosina valtion tulot eivät riitä kattamaan menoja.
Etla näkeekin Suomen lähivuosien talouskehityksen myönteisempänä kuin valtiovarainministeriö.
Valtion tuloverotusta olisi varaa keventää ensi hallituskaudella niin, että veroaste alenee 42 prosenttiin eli EU-maiden nykyiseen keskiarvoon. Se merkitsee vuosittain noin miljardin euron kevennyksiä, kun myös inflaatiotarkistukset otetaan huomioon, esittää Etlan toimitusjohtaja Pentti Vartia.
Hän sanoo, että veronkevennysesityksessä on otettu huomioon Suomen tekemät alkoholiveron alennukset. Etla arvioi, että Suomi joutuu laskemaan alkoholiveroa 286 miljoonaa euroa vuosina 2003 ja 2004 eli yhteensä 572 miljoonaa euroa.
Vartia kuittaa mahdollisen autoveron kevennyksen sanomalla, että valtio voi aina halutessaan ottaa autoveronmenetykset takaisin joillakin uusilla maksuilla.
Etla kuten muutkin taloudelliset tutkimuslaitokset on huolissaan suurten ikäluokkien pian alkavasta eläkkeellelähdöstä ja terveys- ja sosiaalimenojen nousupaineista. Työttömyys aiheuttaa kansantaloudelle suuria menoja ja työttömyyttä on Etlan mukaan pakko painaa alaspäin, jotta lähivuosien haasteista selvitään.
Vuonna 2006 työttömyysasteen arvioidaan olevan 7,8 prosenttia.
Työttömyyden pienentäminen, kasvavasta eläkeläisten joukosta huolehtiminen ja veronkevennykset voidaan Etlan mukaan yhdistää järkevällä talouspolitiikalla, jos talous kasvaa ennustettua kolmen prosentin vauhtia.
Vartia painottaa, että Suomen verotuksen painaminen eurooppalaiselle tasolle parantaa mahdollisuuksiamme kilpailtaessa investoinneista, työntekijöistä ja yrityksistä.
Kotitaloudet kuluttavat osan lisääntyneistä tuloistaan, mikä lisää tuloja muualla taloudessa. Näin osa veronkevennyksistä palautuu verotuloina takaisin valtiolle. Vieläkin tärkeämpää on, että ansiotulojen veroja keventämällä pienennetään verokiilaa, jolloin lisätään sekä työn tekemisen että vastaanottamisen kannustimia.
Vartia arvioi, että veronkevennyksistä noin puolet palautuu takaisin valtion kirstuun, koska myös talouskasvu nopeutuu.
Työvoimapula pian
talouskasvun jarruna
Etla on laskenut, että yli 40 prosenttia Suomen 55-59 -vuotiaasta väestöstä oli vuonna 2000 työelämän ulkopuolella.
Suuret ikäluokat ovat tulossa tuohon ikään lähivuosina. Silloin työllisiä poistuu työelämästä huomattavan paljon. Vuosikymmenen vaihteessa työvoiman tarjonta kääntyy jyrkkään laskuun. Uudet tulijat työmarkkinoille eivät riitä paikkaamaan syntyvää aukkoa, varoittaa Etlan ennustepäällikkö Pasi Sorjonen.
Sorjosen mukaan uhkana on Suomen talouskasvun heikkeneminen, jos tuottavuuden kasvu ei parane oleellisesti. Tuottavuuden ripeä parantuminen taas vaatisi teollisuudelta mittavia investointeja.
Kun työvoimapula saattaa rajoittaa Suomen talouskasvua ensi vuosikymmenen puolella, niin Suomi ehkä tarvitsee siirtolaisia. Siirtolaisten rooli myös eläketurvan rahoittajina voi olla tärkeä. Suomessa tarvitaan nyt keskustelua siirtolaispolitiikasta, Sorjonen sanoo.
Etlan arvio on, että työmarkkinat tarvitsevat vuosikymmenen vaihteessa noin 15 000-25 000 henkilöä vuosittain.
Etla ei muuta
lähiajan ennustettaan
Etla pitää viime maaliskuussa esittämänsä lyhyen ajan eli tämän ja ensi vuoden kasvuarvionsa liki ennallaan.
Suomen bruttokansantuotteen kasvuvauhti piristyy tänä vuonna kahteen prosenttiin ja vuonna 2003 hieman vajaaseen neljään prosenttiin.
Talous elpyy, kun vienti alkaa vetää vuoden loppupuoliskolla. Etla kuten muutkin talousennustajat sanoo, että kasvu lähtee Yhdysvalloista, leviää sitten Aasiaan ja saavuttaa sen jälkeen Euroopan.
Suomen talouskasvun odotetaan tulevan paljolti elektroniikkateollisuudesta.
Sorjonen myöntää, että alkuvuosi oli Suomen elektroniikkateollisuudessa heikompi kuin mitä Etla viime vuonna arvioi.
Nyt meidän arviomme noudattelee Nokian näkemystä alan kehityksestä.
Etlan mukaan elektroniikkateollisuudessa eletään lähivuosina matalan kasvun aikaa verrattuna edelliseen jaksoon. Viisivuotisjaksolla 2001-2006 kasvuksi arvioidaan keskimäärin 7,1 prosenttia.
Sekin on voimakkainta kasvua kaikista teollisuuden toimialoista. Elektroniikkateollisuus on kasvanut viimeiset kymmenen vuotta noin 20 prosenttia vuodessa; sehän on liki mahdoton luku; sehän on ollut aivan uskomatonta kasvua ja nyt se sitten tasaantuu, muistuttaa Pentti Vartia.