Käsittämätön kömmähdys saattaa merkitä sitä, että Suomen takausvastuut ERVV:lle ovat kaksi kertaa suuremmat kuin eduskunta luuli päättäneensä.
Eduskunnassa on kehkeytynyt sekamelska siitä, mitä oikeasti hyväksyttiin, kun päätettiin syyskuussa Suomen takausvastuusta Euroopan rahoitusvakausvälineelle ERVV:lle. Tuolloinhan ainakin osa kansanedustajista, jopa jotkut valiokuntien puheenjohtajista, luuli päättäneensä vastuiden ylärajan nostosta kahdeksasta 14:ään miljardiin euroon.
Nyt on käynyt kaikille selväksi, että yläraja saattaa pahimmassa tapauksessa nousta jopa kaksi kertaa korkeammalle. Ei ihme, että osa kansanedustajista on ymmällään.
Kysymys ei ole siitä, että kansanedustajia olisi tietoisesti harhautettu, vaan siitä, että on tapahtunut jättiluokan moka. Se sisältyy lakiehdotuksen perusteluihin, mutta ei varsinaiseen lakipykälään. Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) katsoo, että pälkähästä selvitään ilman uutta lakiesitystä.
Takauksia vastustavalle oppositiolle kömmähdys on tietysti herkkupala ja hallitukselle varsin kiusallinen virhe. Sekamelska osui pahimpaan mahdolliseen hetkeen, sillä tulevan viikonlopun EU-kokoukset voivat olla finanssikriisin ratkaisun kannalta erittäin merkittäviä.
Aikapaineessa esityksen uudelleenkäsittely eduskunnassa saattaa osoittautua mahdottomaksi, niin oikeutetulta se tuntuisikin.
Eduskunta kävi syyskuussa kovan väännön Suomen takausvastuun nostamisesta ERVV:ssä kahdeksasta 14:ään miljardiin euroon. Korotus hyväksyttiin lopulta hallituspuolueiden äänin.
Tuolloin ei tiedetty, että samalla annettiin valtakirja ratkaisulle, joka pahimmillaan saattaa merkitä vastuiden kasvamista jopa kaksinkertaiseksi.
Näin pääsi käymään, koska aikaisempi kahdeksan miljardin euron takausvastuu piti sisällään paitsi ERVV:n varainhankinnan pääoman myös koron. Näin päättäessään Suomi sitoutui siihen, että tätä kautta vastuut ovat kaikkinensa enimmillään tuo kahdeksan miljardia euroa.
Uusi ERVV-paketti pitää sisällään ainoastaan rahasumman, jolla Suomi ja muut maat takaavat ERVV:n varainhankinnan nimellispääoman. Tämän päälle tulevat varainhankinnasta lankeavat kulut kuten korot.
Euromaat eivät myönnä lainaa kriisimaille, vaan takaavat ERVV:n rahalaitoksilta ottamia lainoja. Takaukset tulevat maksuun vasta siinä tilanteessa, jos jokin euromaa ei selviä veloistaan itse.
Lainarahan todellinen hinta määräytyy markkinoilla. Loppulaskun suuruuteen vaikuttaa tietysti myös laina-ajan pituus.
Jos enimmäismäärä otetaan käyttöön, Suomen takausvastuu 30 vuoden laina-aikana ja 3,5 prosentin korolla voi nousta 28,7 miljardiin euroon.
Tätä ainakaan kaikki kansanedustajat eivät tienneet, koska eduskunnan käsittelyssä vakuuteltiin, että kaikki tekijät huomioon ottaen vastuut nousevat korkeintaan 14 miljardiin euroon.
Lainvalmistelua moitittiin löperöksi jo edellisen hallituksen aikana. Sama meno näyttää jatkuvan. Selvää on, että takausvastuun sisältö on kirjoitettu puutteellisesti, siksi sotku on selvitettävä pikimmiten ja siitä on otettava opiksi.