Kolumni

Miksi vanhat eh­dok­kaat­lois­ta­vat pois­sao­lol­laan?

Missä luuraavat Martti Ahtisaari, Esko Aho, Riitta Uosukainen ja Elisabeth Rehn? Miksi heitä ei näy puolueidensa presidenttiehdokkaiden vaalitaisteluissa? Monen sortin julkkikset loistavat kirkkaammin ehdokkaiden rinnalla kuin presidenttikisoissa aiemmin meritoituneet.

Missä luuraavat Martti Ahtisaari, Esko Aho, Riitta Uosukainen ja Elisabeth Rehn? Miksi heitä ei näy puolueidensa presidenttiehdokkaiden vaalitaisteluissa? Monen sortin julkkikset loistavat kirkkaammin ehdokkaiden rinnalla kuin presidenttikisoissa aiemmin meritoituneet.

Miksi presidentti Martti Ahtisaari on tehnyt selvän pesäeron seuraajaansa Tarja Haloseen? Vaikka Ahtisaaren ja Halosen aatemaailmassa on suuri väriero, he molemmat ovat SDP:n entisiä jäseniä.

Ahtisaaresta ei ole näkynyt vilahdustakaan Halosen tilaisuuksissa. Hän ei aio pukahtaa mitään presidentinvaaleista. SDP:stä on vakuuteltu, että entisten presidenttien arvovallalle ei sovi osallistua presidenttitaisteluihin. Miksi Ahtisaari avitti sitten RKP:n Henrik Laxin kampanjaa esiintymällä tämän vaalirahoitusseminaarissa?

Ahtisaaren piti esiintyä joulukuun alussa myös keskustan Matti Vanhasen seminaarissa Oulussa, mutta hän perui sen viime tipassa Kosovon työhönsä vedoten. Politiikan kulisseissa huhutaan, että SDP:n johto sai Ahtisaaren perumaan osallistumisensa Vanhasen tilaisuuteen.

Ahtisaaren poliittisesta joustavuudesta kertoo se, että viime syksynä hän osallistui alustajana Varsinais-Suomen kokoomuksen kurssikeskusta rahoittavan Kansallissäätiön seminaariin.

Ahtisaaren ja Halosen välejä kuvaillaan jäätäviksi. Ulkopoliittisten erimielisyyksien lisäksi Halonen ei keväällä 1999 pokkuroinut herroille, vaan lähti taistelemaan puolueensa presidenttiehdokkuudesta. Halosen jääräpäisyys ajoi Ahtisaaren siihen tilanteeseen, ettei hän pyrkinyt toiselle kaudelle.

Presidentti Mauno Koivisto ei ole ottanut julkisesti kantaa presidentinvaaleihin. Hän on toisin kuin Ahtisaari ollut johdonmukainen eikä ole vieraillut muiden puolueiden tilaisuuksissa. Tellervo Koivisto liputtaa kuitenkin Halosen puolesta.

Porvaripuolueiden entiset presidenttikisailijat eivät ole paljoa aikaansa tuhlanneet omien puolueidensa ehdokkaiden kampanjatyöhön. Katkeran tappion viimeksi kokenutta Esko Ahoa ei ole nähty keskustan kampanjassa. Ahon nimi löytyy sentään Matti Vanhasen tukilistasta.

Kaksinkertainen ehdokas Paavo Väyrynen pääsi vasta vaalitaiston loppusuoralla, Keminmaan vaalijuhlassa istumaan Vanhasen viereen. Väyrynen ehti pitkään harmitella, että häntä pyydettiin tukijoukkoihin sähköpostitse.

Kokoomuksen ex-ehdokkaat liputtavat Sauli Niinistön puolesta. Hehkutuksesta ei ole merkkiäkään, vaan he ovat liikkeellä enemmänkin velvollisuudentunteesta. Vuoden 1994 kisailija Raimo Ilaskivi ärähti jopa Niinistölle työväen presidentti -teemasta ja kehotti olemaan rehdisti porvari.

Viime vaalien epäonninen ehdokas, Riitta Uosukainen osallistui kokoomuksen ylimääräiseen puoluekokoukseen, kun Sauli Niinistö asetettiin ehdolle. Valtioneuvos ei noussut puhujapönttöön. Kuuden vuoden takaiset kirvelevät muistot puolueen sisäisestä presidenttipelistä olivat vielä liian tuoreessa muistissa. Kaksien vaalien ehdokas Harri Holkeri lähetti kokoukselle sairasvuoteelta sähkeen.

Ikävimmän tempun puolueensa ehdokkaalleen teki Elisabeth Rehn, joka antoi yllättäen taustatukea viime keskiviikkona Matti Vanhaselle. Rehnin tiedetään maksavan vanhoja kalavelkoja Henrik Laxille, joka kuvaili kaksitoista vuotta sitten Rehnin presidenttiehdokkuutta mahdottomaksi.

Suurimmat skismat politiikassa syntyvät tunnetusti saman puolueen kärkipoliitikkojen välille. Mitä korkeammalle vallanhuipulle poliitikko pääsee, sitä herkkähipiäisempi hänestä tulee. Kateus ja katkeruus ovat useiden entisten poliitikkojen helmasyntejä.