Keskustassa on käynnistynyt hämmentävä puheenjohtajakeskustelu. Eräät puolueen napamiehet haluaisivat Anneli Jäätteenmäen jatkavan puolueen johdossa. Pääministeri Matti Vanhanen puolestaan panttaa tietoa omista aikeistaan. Keskustan puheenjohtajakuvion piti olla selvä kuin pläkki. Yleisesti on oletettu, että uusi pääministeri Matti Vanhanen nousee heittäen keskustan uudeksi johtajaksi lokakuun alussa pidettävässä ylimääräisessä puoluekokouksessa, kunhan hän vain saa ilmoitettua olevansa kiinnostunut tehtävästä. Vanhanen on pyrkinyt aiemmin määrätietoisesti puoluejohtajaksi, joten kukaan ei ole epäillyt hänen todellisia toiveitaan.
Vanhanen ei ole kuitenkaan - jostain kumman syystä - pystynyt päättämään tai sanomaan julkisesti, haluaako hän Jäätteenmäeltä vapautuvalle paikalle. Pääministerin vaiteliaisuus on herättänyt ihmettelyä varsinkin, kun hän antoi äskettäin televisiossa hyvin tylyn vastauksen toimittajan kysymykseen tokaisemalla, mitä se teille kuuluu.
Mitä Vanhanen oikein kyttää ja miksi hän panttaa kantaansa? Keskustalaiset eivät ole arvostaneet aiemmin korkealle hänen johtajakykyjään. Epäileekö hän mahdollisuuksiaan puoluekokouksen edessä ja pelkääkö hän, ettei harmaa ja väritön mies sytytä taaskaan keskustan kenttäväkeä? Tai aristeleeko hän sitä, että hänen ylleen heitetty varjo sosiaalidemokraattien marionetista toimisi jotenkin häntä vastaan.
Torstain Aamulehden uutinen hämmensi asetelmaa vielä lisää. Siinä keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen sanoi, että Jäätteenmäki nauttii yhä kentän kannatusta ja hänen pitäisi jatkaa puheenjohtajana. Korhosen mukaan on jopa mahdollista, että Etelä-Pohjanmaan piiri ottaa virallisesti kantaa Jäätteenmäen puolesta.
Eräät muutkin keskustavaikuttajat pitivät jutussa mahdollisena, että Jäätteenmäki pyörtäisi eroilmoituksensa ja jatkaisikin puheenjohtajana. Soppaa hämmentävät vielä spekulantit, joiden mukaan myös puoluesihteeri, kansanedustaja Eero Lankia olisi hyvä puheenjohtajaehdokas. Lankian ansioksi on luettu aivan oikein se, miten taitavasti hän hoiti Jäätteenmäen piinaviikkoina ja lyhyiden hallitusneuvottelujen yhteydessä puolueen asioita.
Keskusta on Suomen suurin eduskuntapuolue ja ainakin paperilla myös johtava hallituspuolue. Sen takia ei ole vain puolueen oma asia, miten se johtajakuvionsa järjestää tai millaisia keskusteluja puolueen johtajavalinnoista käydään. Mitä enemmän puolueessa puhutaan jostakin muusta kuin Vanhasesta Jäätteenmäen seuraajana, sitä heikommaksi pääministerin uskottavuus hallituksen johtajana käy. Hallituksen uskottavuus riippuu puolestaan hyvin pitkälle pääministerin nauttimasta yleisestä arvostuksesta.
Vanhasta ei valittu hallituksen johtoon parhaana mahdollisena henkilönä, jonka kaikki voisivat kiistatta hyväksyä, eikä vaalien kautta. Hänestä tuli pääministeri onnettomien sattumien takia. Hän oli oikealla hetkellä oikeassa paikassa, kun pääministeriksi tarvittiin nopeasti joku, joka nautti riittävästi arvostusta paitsi keskustassa myös SDP:ssä. Tämän voi todeta väheksymättä millään tavoin Vanhasen ansioita pääministerinä.
Vanhasen olisi näissä oloissa järkevää päättää omasta kannastaan ja kertoa se julki mahdollisimman pian hallituksen ja maan edun takia. Jäätteenmäki on selkeästi ilmoittanut luopuvansa keskustan johdosta. Siihen pitää uskoa, ja se on toistaiseksi ainoa kova fakta keskustan johtajapelissä.