Huhtiniemen mysteerin tutkija, päätoimittaja-kirjailija Antti O. Arponen Lappeenrannasta on selvästi hämillään Ylikankaan kirjasta. Hän myöntää, että epäilykset syväkurkun tekemästä huijauksesta vahvistuivat viime keväänä, kun tämä kieltäytyi tulemasta julkisuuteen tietoineen.
"Jotainhan se merkitsee, jos kaveri ei suostu tulemaan esille."
Arponen tutustui syväkurkkuun 1990-luvun alussa tehdessään kirjaa vuoden 1918 tapahtumista Lappeenrannassa. Hän sai käyttöönsä papereita punaisten teloituksista syväkurkun kautta, joka oli saanut paperinivaskan teloituksista päättäneeltä oikeuden puheenjohtajalta tuomari Toivo Tapanaiselta.
Tiedot osoittautuivat täysin paikkansapitäviksi ja sen vuoksi olen luottanut tähän tietolähteeseen, sanoi Arponen STT:lle.
Huhtiniemi ja kesän 1944 tapahtumat nostivat tuomari Tapanaisen roolin jälleen esille. Hänen kerrottiin toimineen salaisen kenttäoikeuden puheenjohtajana. Syväkurkku kertoi Huhtiniemestä asioita, joita Tapanainen oli kertonut hänelle 1960-luvulla, kun he asuivat samassa talossa Lappeenrannan keskustassa. Hän myös väitti nähneensä Tapanaisella kesään 1944 liittyviä asiakirjoja.
Arponen ja Martti Meuronen käyttivät syväkurkun tietoja hyväksi kirjassaan Teloitetut, joka selvittelee jatkosodan rintamakarkureiden kohtaloa Lappeenrannassa.
Arponen luonnehtii syväkurkkuaan salaperäiseksi ihmiseksi, joka antoi ymmärtää olleensa aikoinaan Supon palveluksessa. Varsinaisen elantonsa hän on kuitenkin hankkinut tekemällä ruumiillista työtä. Nykyisin hän on sairauseläkkeellä.
Arponen muistuttaa, että hänellä on Huhtiniemi-asiassa muitakin tietolähteitä. Hän nostaa esiin mm. torivalvoja ja historianharrastaja Keijo Koistisen, joka keräsi paikallishistoriaa 1980-luvulla. Lisäksi häneen on ottanut yhteyttä sadoittain Huhtiniemestä tietäviä ja lisää yhteydenottoja tulee lähes päivittäin. Ongelmana on, ettei tarinoiden tueksi ole olemassa dokumentteja.