Maahan valittiin hallitus 2015, jolloin elettiin Euroopan taantuman loppuhetkiä. Jo seuraavana vuonna oltiin siinä tilanteessa, että ay-liike oli ajettu varpailleen.
Kiky, tuo pirulainen, sana, joka saa duunarin kihisemään, mentiin hyväksymään, vaikka ihmiset eivät voineet millään nähdä, että miten työntekijöiden tekemä lisätyöaika voi tuoda lisää työpaikkoja. Se oli käsittämätön yhtälö ihan kaikille.
Miksi ay-liike sen sitten hyväksyi? Kiky hyväksyttiin siinä uskossa, että se toimisi pidäkkeenä lakiesityksiin, joita tiedettiin olevan tulossa. Kikyssä sovittiin, että muun muassa työttömyysturvaa ei heikennetä eikä yleissitovuuteen kajota.
Kolmikannassa siis tehtiin sopimus, jossa hallituksen rooli oli pitää siitä kiinni, että lakiesityksiä ei sovituista asioista tule ja työntekijöiden piti puolestaan hyväksyä 24 tuntia lisätyöaikaa työehtosopimukseen. Työnantajalta ei vaadittu mitään.
Päätös oli lopulta Metallin pöydässä ja koko Suomi odotti sen syntymistä. Se oli lähellä kaatua, mutta neuvottelijoiden tavoite oli tehdä 24 tunnista määräaikainen ja saada se pois työehtosopimuksesta. Siinä onnistuttiin. Jäsenistölle asia tuskin näyttäytyi siten, että onnistuttiin. Jäsenistö oli hyvin pettynyt. Joskin muilla aloilla sopimus tuli työehtosopimuksiin ja vietiin vielä 30 prosenttia lomarahoista.
Kikyn ansioksi on selitelty talouskasvua, mutta tiedämme kyllä, että kasvu alkoi ennen kuin ensimmäistäkään minuuttia oli tehty kikyä. Uskon kuitenkin siihen, että rauhan synnyttäminen antoi mahdollisuuden Suomen kasvulle ja suomalaisille. Ay-liike oli vastuullinen ja ajatteli, että lopulta tämä on parhaaksi jäsenistölle ja heidän perheilleen, kun syntyi rauha, joka mahdollisti työpaikkojen syntymisen.
Samalla saatiin sopimus, jossa uhkaillut lakiesitykset saatiin torpattua. Mikä olisi Suomen tilanne ollut taantuman käännekohdassa lakkosyksyllä höystettynä?
Mitä tekee sitten hallitus? Ensin Orpo viitsii väittää, että heillä ei ole mitään tekemistä meidän 24 tunnin sopimusten kanssa ja sen jälkeen maan hallitus päättää rikkoa tehtyä kiky-sopimusta luomalla aktiivimallin, joka leikkaa työttömyysturvaa.
Ministeri Lindström myös kertoo, että seuraavaksi kosketaan yleissitovuuteen. Työnantajalla olisi mahdollisuus vaatia hallitusta noudattamaan sopimusta. Sopimusta, jonka teimme jäsentemme luottamuksen kustannuksella ja joka toi Suomeen rauhan. Hallitus ei sille arvoa anna, vaikka olemme toimineet hyvin vastuullisesti.
Toivon, että hallitus pystyisi katsomaan päätöstä aktiivimallista uudelleen ihmisten vuoksi ja luottamuksen vuoksi ja noudattamaan jatkossa sopimusta, koska ihmiset alkavat olla vihaisia epäoikeudenmukaisista ratkaisuista ja niin työnantajat kuin maan hallituskin tarvitsee meitä neuvottelukumppaneikseen myös jatkossa. Politiikkaa leimaa luottamuspula ja se ei ole kenenkään etu.
Mari Tuomaala
Teollisuusliiton hallituksen jäsen
Tornio
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.