Populismilla on kasvualustaa. Näin Ilkka Haavisto (Kaleva 10.6./Vierailija) Evan kyselyä esitellessään ja siihen voi yhtyä.
Osaa näistä tutkimuksista puolestaan Heino Nyyssönen (Kaleva 12.6./Yläkerta) kyseenalaistaa luokittelua arvioidessaan. Paneutuminen populismin kasvualustaa luovaan perustaan jää kapeaksi.
Populismi syntyy jonkun halutessa popularisoida eli tehdä jonkin asian yleistajuiseksi ja/tai suosituksi. Populismiksi on sodan jälkeen noussut muun muassa rauhanliike, kukkaiskansaliike, vihreys eli luontoliike, tasa-arvoliike ja niin edelleen.
Myös valheita ja näennäistotuuksia voi sisältöä laventamalla tehdä yleistajuisiksi ja suosituiksi, kuten pelkoa ja vihanpitoakin.
Kommunismin pelkoa on popularisoitu jo yli sadanviidenkymmenen vuoden ajan ja sen kaatamisen jälkeen synnytetty tilalle terrorismin pelko.
Populismiksi nostettavan asian hyväksymistä auttaa entinen pelko ja sitä ylläpidetään eri keinoin. Kun siihen syntyy omakohtaista uutta menetysuhkaa, työpaikan menetystä ja niin edelleen, pelolle on jo yleistajuinen lisä ja populismin hyväksymisen peruste. Tästä populistiseksi pyrkivä liike hakee suosionsa sanoin höystäen.
Median ja sen taustalla olevien voimien osuutta populismin synnyttämisessä kumpikaan kirjoittajista ei näe tai ei ilmaise. Jokainen kirjoitus jostakin tekee kohteen yleistajuisemmaksi ja helpommin hyväksyttäväksi. Median esiin tuoma mikä tahansa tieto nostaa jonkin asian, puolueen tai muun sellaisen kannatusta, tai kääntäen, tuomatta jättämisellä vaientaa. Pelkkä runsas julkisuus tuo kannatusta.
Viime vaalien jälkeen media laidasta laitaan on laajasti aikaa ja painotilaa säästämättä toitottanut perussuomalaisten tekemisiä. Puheenjohtajastakin joka kansalaisella on jo mielipide puolesta tai vastaan, pääasia, että on asia aivoissa.
Aiempi suosikki vihreät jää nyt ajoittain paitsioon mediatarjonnassa jopa Ruotsindemokraatteihin ja muihin epädemokraattisiksi leimattuihin verrattuna kuten kestovaiennettavaksi joutunut vasemmistolainen toiminta.
Tutkijoilta kysynkin: Mikä tekijä ohjaa mediaa valitsemaan tiedottamisensa niin, että epädemokraattisetkin tapahtumat ja voimat pääsevät kohtuuttoman suuresti esiin ja täten suosituiksi? Miksi media ei pyri estämään näitä voimia kasvamasta pitämällä ne tiedotustoiminnan ulkopuolella kuten nyt eräitä muita?
Olen huolissani. Lakia kunnioittamattomat voimat tekivät presidentti Ståhlbergistä ”ryssäläisyyden ilmentymän” ja muilutuksen kohteen. Toivottavasti pääesikunnassa ei sellaisia voimia tänään ole, kun poliisivoimissa jo oireilee.
Veikko Meriläinen
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.