Neuvostoliiton kansalaiset kevensivät aikanaan harmaata arkeaan järjestelmää koskevilla vitseillä. Yksi niistä kertoo miehestä, joka tuli terveysasemalle ja halusi tavata silmä-korvalääkärin.
– Ei ole sellaista, sanoo vastaanottovirkailija. Meillä on silmälääkäri ja nenä-kurkku-korvalääkäri.
– Ne eivät nyt auta. Tarvitsen silmä-korvalääkärin.
– Sellaista ei nyt vain ole. Ja miksi ihmeessä pitäisi olla?
– Koska silmäni näkevät aivan muuta kuin mitä korvani kuulevat.
Venäjän talous on syvässä taantumassa. Viime vuonna se supistui nelisen prosenttia, reaalipalkat kymmenisen prosenttia.
Tänä vuonna kasvu näyttää jälleen reilusti miinusmerkkiseltä.
Samaan aikaan 82 prosenttia kansalaisista ilmoittaa riippumattoman Levada-tutkimuslaitoksen mittauksessa olevansa tyytyväisiä presidentti Vladimir Putinin. Pääministeri Dmitri Medvedevin lukema on 56 ja hallituksen 50.
Levadan mittaama Putinin suosio on toki ollut korkeampikin, esimerkiksi heti sen jälkeen kun Venäjä oli aloittanut sotatoimet Syyriassa viime syyskuussa. Tyytyväisten osuus nousi hetkeksi 88 prosenttiin.
Alkuvuonna 2014 tapahtuneesta Krimin liittämisestä alkaen lukema on ollut koko ajan yli 80 prosentin.
Länsimaisesta näkökulmasta katsottuna Putinin suosio on ollut jatkuva ihmetyksen aihe. Venäläisestä ei ollenkaan.
Ensinnäkin Putinin aikana eli vuodesta 2000 alkaen miljoonien venäläisten aineellinen elintaso on näihin asti noussut reippaasti.
He ovat oppineet lomailemaan ulkomailla, ostaneet länsiauton, monet uuden asunnonkin.
On selvää, että Putinin suosiota selittävät talous ja maan vakaus. Mutta ne eivät ole tärkeimpiä syitä.
Venäjällä on yhä riippumattomia journalisteja, joista muutamilla on valtakunnallistakin näkyvyyttä. Yksi heistä on Vladimir Pozner, 81, Ranskassa venäläis-juutalaiseen perheeseen syntynyt, Yhdysvalloissakin opiskellut kosmopoliitti.
Hän isännöi omaa keskusteluohjelmaansa Venäjän valtiojohtoisella ykköskanavalla ja osallistuu muutenkin julkiseen keskusteluun.
Poznerin mukaan Putinin suosion salaisuus ei ole talous vaan politiikka: venäläisten enemmistön mielestä Putin on aiheellisesti noussut lännen ylivaltapyrkimyksiä vastaan ja näyttänyt, että Venäjää pitää kuunnella niin kuin aikanaan kuunneltiin Neuvostoliittoa.
Venäläiset pitävät itseään suurena kansakuntana ja ”Putin on antanut heille heidän ylpeytensä takaisin”, mediapersoona valottaa nettisivuillaan. Uuden kansallisylpeyden aalto tiivistyy Poznerin mukaan iskulauseessa ”Krim on meidän”.
Poznerin näkemys auttaa arvioimaan sitäkin, miksi Venäjä lähti Syyriaan. Ehkä nujertamaan Isisiä ja tukemaan Assadia mutta samalla nostamaan asemaansa valtiona, jota ei voi kansainvälisellä areenalla sivuuttaa.
Pozner luonnehtii Putinia sanoilla. ”Kovaksi keitetty, häikäilemätön, älykäs”. Ja ”patriootti”.
”En pidä Putinista ”, toimittaja sanoo itse – ja toteaa, että 81-vuotiaana hänen ei enää tarvitse pelätä sanomisiaan.
Myös Venäjän television voimakkaalla propagandalla on ollut keskeinen vaikutus johdon politiikan hyväksyntään. Vyörytys on toiminut tähän asti.
”Mutta pitkällä jaksolla, kun ihmiset huomaavat, että heitä on huijattu, he eivät usko enää mihinkään”, Pozner ennakoi.
Niin kävi Neuvostoliitossa.
Ehkä silmä-korvalääkäreitä aletaan vielä kysellä Venäjälläkin.
Kolumni