Voiko jääkausi tulla uudestaan? Mikä trombi on ja voiko se viedä pienen lapsen? Miksi meri on suolainen ja voiko Itämeri kuivua? Voiko tulla sellaista talvea, että koko Suomessa ei ole yhtään lunta?
Saaren ala-asteen kolmasluokkalaisilla oli pitkä lista kysymyksiä kansainvälisen polaarivuoden Suomen avausseminaarin osanottajille Rovaniemellä torstaina, mutta ajan vähyyden vuoksi lukuisten kysymysten joukosta voitiin vastata vain muutamille.
Merentutkimuslaitoksen tutkija Jari Haapala ilmoitti, ettei jääkautta tarvitse pelätä ainakaan lähiaikoina, mutta ne toistuvat 100 000 vuoden välein. Tämän mukaan 60 000 vuoden kuluttua Suomikin on kokonaan jään peitossa. Trombi voi viedä pienen lapsen, kun se voi viedä kesämökinkin. Lumetonta talvea Pohjois-Suomessa ei pidetä todennäköisenä ainakaan sataan vuoteen, jos alueellisia ilmastoennusteita on uskominen.
Kun monet kysymykset jäivät esittämättä, seminaaria johtanut Arktisen keskuksen johtaja Paula Kankaanpää kehotti koululaisia lähettämään kysymyksiään kirjallisina. Kankaanpää ohjasi koululaisia myös napa-alueiden tutkimuksesta kertoville verkkosivuille. Siellä on myös englanniksi koululaisille tarkoitettuja harjoituksia ja tehtäviä, joita voidaan tehdä opettajien avulla.
Suomen Akatemian johtaja Johanna Ikävalko vakuutti myös Ounasvaaran yläasteen oppilaille, että ilmastonmuutoksen voidaan vaikuttaa myös pienillä teoilla.
Ikävalko itse harmitteli tehneensä huonon teon lentäessään aamulla Helsingistä Rovaniemelle. Hän neuvoi kuitenkin käyttämään oman auton sijasta julkista liikennettä ja välttämään esimerkiksi muovin käyttöä.
Suuri
tutkimusoperaatio
Kansainvälinen polaarivuosi on suurimpia koskaan nähdyistä kansanvälisistä tutkimusoperaatioista. Arktiseen alueeseen ja Etelämantereeseen kohdistuvassa yhteistyöhankkeessa on mukana 63 maata ja kymmeniä tuhansia osallistujia. Suomestakin on mukana tuhatkunta tutkijaa kaikkiaan yli 70:ssä polaarivuoden tutkimushankkeessa.
Kansainvälinen polaarivuosi käynnistettiin virallisesti torstaina Pariisissa ja kahdessakymmenessä muussa maassa. Rovaniemellä eri alojen tutkijoille esiteltiin 50 vuoden välein pidettävän polaarivuoden postimerkki ja Nordenskiöld- juhlaraha.
Ihmiset ja
yhteiskunnat
Kansainvälisen polaarivuoden tutkimusteemat ovat aikaisemmin keskittyneet geofysikaaliseen ja luonnontieteelliseen tutkimukseen, mutta nyt siihen on tullut voimakkaasti mukaan ihmisiä ja yhteiskuntaa koskeva tutkimus.
Oulun yliopiston Thule-instituutin johtaja Kari Laine sanoo, että polaarivuotta vietetään kokonaan toisenlaisissa olosuhteissa kuin edellistä. Ympäristötietoisuus ja poikkitietoisuus on kasvanut siitä huomattavasti. On myös huomattu, että yhden tieteenalan aseilla ja keinoilla ei yksin monia ongelmia ratkaista.
Kansainvälisen polaarivuoden, IPY:n teemat on päätetty kansainvälisessä työryhmässä. Ne koskevat maapallon napa-alueiden tilaa, muutosta, ääri-ilmiöitä, observatorioita, ihmistä ja yhteiskuntaa sekä vuorovaikutusta globaalien järjestelmien kanssa. Alkuperäiskansat ovat tärkeässä asemassa, koska heillä on tutkimuksen ulkopuolella olevaa tietoa.
Suomen panostus pohjoiseen ja arktiseen tutkimukseen on Kankaanpään mukaan yleensä iso, mutta erillistä IPY- tutkimusrahoitusta Suomella ei ole. Eniten rahaa tähän käyttää Kanada, jonka tutkimusbudjetti on 90 miljoonaa euroa.
