Matti Ahteen näyttävä paluu, Ilta-Sanomat otsikoi keskiviikkona. Näin houkuteltiin lukemaan juttua, joka levisi melkein aukeamalle suuren kuvan kanssa.
Teksti jatkui empaattisella kuvauksella Ahteen viime vaiheista: "Ahdistelusyytösten kourissa viime vuonna kärvistellyt Matti Ahde palasi rytinällä politiikkaan."
Ahde sai demareiden jäsenvaalissa vertausluvukseen 5 465. Käytännössä se tarkoittaa, että 324 äänestäjää oli asettanut hänet ensimmäiselle sijalle. 324 Oulun piirin demaria veikkasi, että vuoden takainen ahdistelukohu kääntyy vielä Ahteen voitoksi.
Oikeassa olivat. Tapaus Matti Ahde oli viime syksynä yleisönosastojen ja kolumnien suosikkiaihe, mutta ei ole enää. Naistenlehdissä ja tv-paneeleissa kärsivänä esiintynyt vaimo sekä demariväen piirissä ahkerasti kiertänyt Ahde ovat tehneet selväksi, että Matti Ahde on uhri. Nyt Ahdetta arvostelleet näyttävät kiusaajilta ja sukupuolisesta häirinnästä puhuvat tiukkapipoilta.
Ja toden totta, kun vain katsoi Iltiksen aukeaman vähän väsyneen näköistä Ahdetta harmaassa neulepuserossaan ei voinut olla ajattelematta: Ei lyödä lyötyä!
Oikeasti Matti Ahde ei ole mikään nallekarhu. Oikeasti Pirkko K. Koskisen selvitys on todennut Matti Ahteen syyllistyneen seksuaalisen häirintään. Ja oikeasti Ahde sai potkut esimiehelle sopimattoman käyttäytymisen vuoksi. Eikä hän edes ole myöntänyt virhettään saati pyytänyt ahdistelemiltaan entisiltä alaisilta julkisuudessa anteeksi.
Miksi muistella vanhoja? Siksi, että Matti Ahde haluaa kansanedustajaksi ja säätämään lakeja, myös työsuojelua, naisten asemaa ja tasa-arvoa koskevia.
Tasa-arvolaki listaa häirinnäksi tällä hetkellä monenlaisia asioita, muun muassa sukupuolisesti vihjailevat eleet ja ilmeet, härskit puheet, kaksimieliset vitsit sekä vartaloa tai pukeutumista koskevat huomautukset. Häirinnän ja molempien osapuolten hyväksymän leikin välistä rajaa onkin joidenkin vaikea hahmottaa, myös Matti Ahteen. Missä on aikuisia ihmisiä, siellä flirttaillaan ja kokeillaan huumorintajun rajoja.
Loppujen lopuksi häirintä on kuitenkin aivan helppo tunnistaa: kun joku tuntee olonsa uhatuksi tai loukkaantuu, on kysymyksessä sukupuolinen härintä. Sen, joka on häirinnyt, tulisi hyväksyä tilanne ja pyytää anteeksi heti kun asia on tullut ilmi, herrasmiehen tai ladyn tavoin.
Ahteen mokaa ei pidä unohtaa. Jos hänestä tulee kansanedustaja, on hänellä taas vaikutusvaltaa. Mikä tärkeintä, poliitikko vaikuttaa myös epävirallisesti: mediassa, saunaseuroissa ja kokkareilla. Ahteella on uhrejaan huomattavasti paremmat mahdollisuudet muokata yleistä mielipidettä.
Ahteen mokaa ei pidä unohtaa siksikään, että se on vakavampi kuin tavallisen duunarin. Juuri työpaikan johdon velvollisuuksiin kuuluu luoda ilmapiiri, jossa työntekijä ei joudu minkäänlaisen ahdistelun kohteeksi. Johtaja ei siis ole vastuussa pelkästään omasta käytöksestään vaan myös yleisistä toimintatavoista.
