Oulussa on kevään aikana havaittu, että nurmikot alkavat paikoitellen viheriöidä muuta ympäristöä aiemmin kaukolämpölinjojen päällä.
Oulun Energian verkostopäällikkö Kai Norrbacka, eikö putkistoa voida rakentaa sellaiseksi, ettei lämpöä pääsisi harakoille ?
Pääasiassa lämpöhukkaa syntyy vanhoissa 70-luvun alkupuolella rakennetuissa betonielementtikanavissa, joita on tällä hetkellä kaupungin alueella noin 50 kilometriä. Uudemmat kaukolämpöelementit puolestaan ovat niin hyvin eristettyjä, ettei lämpöhukkaa juurikaan synny. Vaikka ne jätettäisiin pintaan, ja lumi sataisi päälle, se ei sulaisi.
Paljonko kallista kaukolämpöä menee hukkaan ?
Sitä ei ole tarkkaan laskettu, mutta tiedämme, että se on koko 600 kilometrin pituisessa verkostossa 7-8 prosentin luokkaa.
Eikö vanhoja lämpökanavia kannattaisi vaihtaa nykyaikaisiin ?
Yleensä ne ovat sitä kokoluokkaa, että vaihtaminen tulisi kalliiksi. Ja koska ne ovat teknisesti suurelta osin ihan hyväkuntoisia, vaihtamiseen ei ole akuuttia tarvetta. Niitä kuitenkin uusitaan vähitellen esimerkiksi kaupungin katusaneerausten yhteydessä. Kun kunnallistekniikkaa rakennetaan katujen alle, niin samalla kertaa meilläkin on hyvä uudistaa linjaamme.
Joutuvatko kaukolämpöasiakkaat lämpöhukan maksumiehiksi ?
Eivät joudu. Kaikki menee yhtiön piikkiin.
Voiko verkostosta karannutta lämpöä mitenkään hyödyntää ?
Me ei ole kyllä mitään tapaa keksitty. Tietenkin lämmenneille paikoille voi istuttaa vaikka tulppaaneja, jolloin ne saadaan kukoistamaan vähän aikaisemmin. Toive kuitenkin olisi, ettei linjojen päälle tehtäisi mitään isompia istutuksia, sillä jos putkistoon sattuisi tulemaan jotakin ongelmia, ne jouduttaisiin kaivamaan pois.