Miksi Kympin to­dis­tus on tar­peen? Unicef ja luo­kan­opet­ta­ja ke­hit­ti­vät to­dis­tuk­sen, jossa on pelkkiä kymp­pe­jä

Unicefin mukaan jokaisen sukupolven pitää saada perustiedot lapsen oikeuksista ja ihmisoikeuksista, jotta he voivat tunnistaa, milloin omia tai muiden oikeuksia loukataan.

Unicef ja luokanopettaja Anna Karjula kehittivät yhdessä todistuksen, jossa on pelkkiä kymppejä. Lapsille jaettavassa todistuksessa myönnetään pelkkiä kymppejä, muun muassa ihmisarvosta, persoonasta ja oppimisoikeuden tärkeydestä.

Miksi Kympin todistus on tarpeen, Suomen Unicefin erityisasiantuntija Mia Malama?

– Lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 30 vuotta ja on siksikin tarpeen muistuttaa oikeuksista jokaista lasta. Alkuperäinen idea tuli raahelaiselta opettajalta Anna Karjulalta ja muokkasimme siitä lapsen oikeus -perustaisen version.

– Ideana on, että monenlaisia tärkeitä asioita mittaava koulutodistus ei ole kuitenkaan ihmisarvon mittari. Kympin todistuksen avulla me voimme muistuttaa jokaista nuorta ja lasta jokaisen ainutlaatuisesta ihmisarvosta.

Onko todistus kiinnostanut kouluissa?

– Olemme viestineet tästä ensin somessa ja on ollut iloinen yllätys, että tämä on selvästi lyönyt itsensä läpi. Opettajat ovat ottaneet sen omakseen. Alun perin me suunnittelimme tämän peruskouluihin, mutta on tullut hirveästi kyselyjä, voidaanko tätä jakaa myös eskarissa ja lukiossa, tai koulun ulkopuolella. Erityislasten vanhemmat ovat ottaneet paljon yhteyttä.

Jos opettajat ovat innostuneet, ovatko todistuksen saajat eli lapset innostuneet?

– Me testasimme tätä yhdessä koulussa ennen kuin tämä julkistettiin ja saatiin sieltä hyvää palautetta niin vanhemmilta kuin lapsilta. Uskomme, että tämä on tervetullut myös lasten näkökulmasta. Me keräämme tästä myös nyt palautetta. Toivon mukaan saamme myös lasten kommentteja.

Miksi kaikki saavat pelkkiä kymppejä?

– Nämä ovat sellaisia asioita, joista kaikille kuuluu täysi kymppi. Jokaisen ihmisarvo on kympin arvoinen ja jokaisen hyvinvoinnin tärkeys on kympin arvoinen. Näistä ei kuvitella mitään muuta numeroa antavansa.

Kuinka hyvin lapset ymmärtävät tällaisen todistuksen sisällön?

– Kun tämä todistus nyt tehtiin ensimmäistä kertaa, itsekin mietittiin, mille ikäryhmälle tämä suunnataan ja pitäisikö tehdä eri versioita esimerkiksi pienille ykkös-kakkosille ja sitten vähän isommille. Tänä vuonna lähdettiin yhdellä versiolla ja mietitään jatkossa sitä, onko tarpeen kohdentaa tätä eri ryhmiin vaikka eskarilaisille ja vähän isommille nuorille. Esimerkiksi leikin tärkeys voi tuntua ehkä 17-vuotiaasta tuntua vähän hassulta.

– Todistus on vain yksi osa lasten oikeuksista kertomisesta. Ideana on, että opettaja koulussa kertoo oppilaille lasten oikeuksista ja selittää heille, mistä tässä todistuksessa on kysymys. Uusissa opetussuunnitelma perusteissa lasten oikeuksista puhutaan ja on tärkeää, että tämä integroituu koulumaailmaan.

– Kun otetaan esiin koulukiusaaminen, on saatu oppilailta viestiä, että se on lasten itsensä kokema selkeä lapsen oikeuksien ongelma tälläkin hetkellä. Luokissakin tätä voidaan käsitellä laajemmin ja jatkaa lasten oikeuksien käsittelyä tulevana lukuvuonna.

Milloin todistus kannattaa lapsille antaa?

– Kevätjuhlan yhteydessä tai mielellään jo ennen, että siitä voidaan keskustella. Todistusten jaossa kaikki odottavat jo kesälomalle pääsyä.

Ovatko lapsen oikeudet asiana riittävän hyvin tiedossa yhteiskunnassa?

– Moni asia on Suomessa ihmisoikeuksissa hyvin. Helposti ajatellaan, että kyllä tämä on meillä kunnossa mutta jossakin kaukana ei, että nämä ovat muiden ongelmia. Suomessakin on työsarkaa ihmisoikeuksien ja lapsenoikeuksien saralla. Mutta jokaisen sukupolven pitää saada perustiedot lapsen oikeuksista ja ihmisoikeuksista, jotta he voivat tunnistaa, milloin omia tai muiden oikeuksia loukataan.