Kansalaisia kiinnostavat päätöksenteossa itseään lähellä olevat asiat. Näin ainakin yleensä väitetään.
Miksi ihmeessä vain presidentinvaaleissa kansa ryntää sankoin joukoin äänestämään? Äänestysprosentti hipoo presidentinvaaleissa lähes 80 prosenttia, kun se viimeksi kunnallisvaaleissa ei rikkonut edes 60 prosentin rajaa.
Kaikista demokraattisista instituutioista presidentillä on kaikista vähiten vaikutusta ihmisten elämään. Kunnanvaltuustoissa päätetään sentään kuntalaisten peruspalveluista.
Äänestysaktiivisuuteen ei ole vaikuttanut edes se, että presidentin valtaa on riisuttu. Demokratian kannalta on toivottavaa, että vuodenkin päästä kansalaiset innostuvat presidentinvaaleista.
Ihmiset näyttävät tarvitsevan leivän lisäksi myös "sirkushuveja", jollaisia piirteitä presidentinvaalit Suomessa ovat jo jossain määrin saaneet.
Asiakysymykset tahtovat helposti jäädä meillä sivuseikoiksi, kun ehdokkaat yrittävät miellyttää lähes kaikkia kansalaisryhmiä. Yhdysvalloissakin presidenttiehdokkaat rohkenevat liputtaa avoimemmin omien arvojensa puolesta, vaikka vaalitilaisuudet vaikuttavat siellä enemmänkin viihdekonserteilta.
Äänestysaktiivisuus on tiukasti sidoksissa ikään. Nuorten aktiivisuus on vähentynyt eniten viime vuosikymmeninä.
Vaalitutkimusten mukaan huolestuttavaa on, että nuorempien ikäryhmien aktiivisuus ei kasvakaan iän myöten kuten aikaisemmin.
Professori Tuomo Martikainen on arvioinut, että nuoret eivät olisi välttämättä pettyneet politiikkaan yleensä. Hänen mukaansa nuorempi polvi ei innostu politiikan osallistumismuodoista kuten vaaleista, äänestämisestä ja puoleista.
Olisiko suora sähköinen äänestäminen keino houkutella nuoret osallistumaan vaaleihin?
Kansalaisille voitaisiin antaa mahdollisuus äänestää esimerkiksi puhelimitse, internetin kautta tai äänestysautomaatilla. Jokaiselle äänioikeutetulle kansalaiselle lähetettäisiin äänestämistä varten tunnusluvut ja elektroninen henkilöllisyystodistuskortti, mikä korvaisi äänestyskortin.
Viro on uranuurtaja sähköisen äänestämisen edistämisessä. Muutenkin virolaiset ovat ryhtyneet hyödyntämään tietotekniikkaa vauhdikkaasti.
Virossa otetaan sähköinen äänestäminen käyttöön mahdollisesti jo ensi syksyn kunnallisvaleissa. Viime sunnuntaina internetin kautta äänestämistä jo harjoiteltiin Tallinnassa kansanäänestyksessä, jossa etsittiin paikkaa uudelle vapaudenpatsaalle.
Sähköistä äänestämistä on Suomessa pohdittu oikeusministeriön Kansanvalta 2007 -toimikunnassa. Sen puheenjohtaja Pertti Paasio ei ole valmis muuttamaan nykyistä käytäntöä, että äänestäminen tapahtuu virallisissa äänestyspaikoissa vaalisalaisuuden turvaamiseksi. Nuorempi sukupolvi toimikunnassa suhtautuu nettiäänestämiseen myönteisemmin.
Suomalaiset pääsevät sentään kokeilemaan tietokoneella äänestämistä kahden vuoden päästä eduskuntavaaleissa. Muutamilla äänestyspaikoilla tarjotaan mahdollisuutta äänestää päätteellä vaalivirkailijoiden läsnäollessa.
Nuorten passiivinen asenne vaaleja kohtaan pakottaa päättäjiä pohtimaan ennakkoluulottomasti sähköistä äänestämistä. Ulkosuomalaisten äänestäminen helpottuisi, jos se olisi mahdollista netin välityksellä.
Suuri periaatteellinen keskustelu pitää käydä vaalisalaisuudesta ja vaalivapaudesta. Miten käy perusoikeuksien, jos vaimo anastaa miehensä nettiäänestyksen tunnistetiedot, ja äänestää hänen puolestaan?
Tätä kysymystä on hyvä pohdiskella. On myös muistettava, että vaalien tekninen järjestäminen ei ratkaise osallistumisen perusongelmaa.