Osakeyhtiö voi jatkossa säädellysti aloittaa keskosten hoitamisen tai perustaa syöpäklinikan. Miksi osakeyhtiö tai muu ketju ei voi perustaa apteekkia kaupunkiin, jossa apteekkien asiakasmäärä jatkuvasti kasvaa?
Suunnilleen näin ihmetellään apteekkisääntelyä pohtivan selvitysryhmän tänään julkistetussa väliraportissa. Selvitysryhmää johtaa Kelan entinen pääjohtaja Liisa Hyssälä. Riippumattomaksi julistetun selvitystyön takana on Päivittäistavarakaupan yhdistys.
Hyssälän mukaan apteekkialan kilpailun vapauttaminen seuraa jossain vaiheessa muuta yhteiskunnallista kehitystä. Hänen mukaansa apteekit seuraavat jossain vaiheessa esimerkiksi kauppojen ja taksien esimerkkiä, jossa kilpailua vapautetaan. Tällä hetkellä esimerkiksi apteekkien määrää ja omistuspohjaa säännellään.
- Jotenkin ajattelen, että sääntely ei ole tästä päivästä. Muutokselle on tarvetta asiakaskäyttäytymisen puolesta. Asiakkaat ja kansalaiset ajavat ohituskaistaa ja tuovat muutoksen, jos poliitikot eivät sitä tuo, Hyssälä sanoo.
Ruotsissa alemmat hinnat
Työryhmän väliraportin mukaan Suomen apteekkikenttä pysyy suhteellisen muuttumattomana, vaikka suomalaisapteekkien katteet ja liikevoittoprosentit ovat selkeästi korkeammat kuin Ruotsissa. Yleensä liiketoiminnassa kovat voitot houkuttelisivat uusia yrittäjiä markkinoille, jolloin palvelu mahdollisesti paranisi ja lääkkeiden hinnat laskisivat.
Suomessa apteekin voi omistaa vain henkilöyritystä pyörittävä proviisori, kun Ruotsi purki apteekkimonopolinsa jo vuonna 2009. Suomessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea päättää tarveharkinnan perusteella uuden apteekin tai sivuapteekin perustamisesta. Ruotsissa apteekkien määrää ja sijaintia ei rajoiteta.
Väliraportin mukaan Suomen ja Ruotsin apteekkien katteet ovat halvoissa lääkkeissä suhteellisen samalla tasolla, tukkuhinnaltaan noin kymmenen euroa maksavissa ja sitä edullisemmissa lääkkeissä Suomessa kate on jopa pienempi. Sitä kalliimmissa lääkkeissä 20 vertaillun lääkkeen perusteella suomalaisapteekki saa suuremman katteen. Esimerkiksi vertailussa on 11 tukkuhinnaltaan yli 100 euron lääkettä, ja kaikissa niissä suomalaisapteekin kate on moninkertainen ruotsalaisapteekkiin verrattuna.
Apteekit tekevät Suomessa paljon parempaa tulosta kuin Ruotsissa. Suomessa apteekkien keskimääräinen liikevoittoprosentti oli 6,7 vuonna 2016, kun Ruotsissa vastaava prosentti oli 3,4 viime vuonna.
Kilpailu näkyisi kaupungeissa
Ruotsissa apteekkien määrä on vapauttamisen jälkeen kasvanut erityisesti kaupungeissa, mutta myös haja-asutusalueilla apteekkipalveluiden saatavuus on säilynyt aiemmalla tasolla. Väliraportin mukaan syrjäseutujen apteekkipalvelut tarvitsevat järjestelmästä riippumatta erityisjärjestelyjä, esimerkiksi sivuapteekkeja, avustuksia tai lääkkeitä toimittavia lääkäreitä.
Hyssälä sanoi tiedotustilaisuudessa uskovansa, että apteekkialan kilpailun vapauttaminen seuraa jossain vaiheessa muuta yhteiskunnallista kehitystä. Hänen mukaansa apteekit seuraavat jossain vaiheessa esimerkiksi kauppojen ja taksien esimerkkiä, jossa kilpailua vapautetaan.
Päivittäistavarakauppa on ollut pitkään kiinnostunut apteekkibisneksestä, koska Suomen lääkemarkkina on noin kolmen miljardin euron suuruinen. Kokonaispotista reseptilääkkeiden osuus on yli kaksi miljardia euroa, julkisen terveydenhuollon vastuulle kuuluvien lääkkeiden osuus on noin 650 miljoonaa ja itsehoitolääkkeiden osuus noin 350 miljoonaa euroa.
Hyssälän selvitysryhmän jäseninä ovat pääsihteerinä toimiva Lauri Pelkonen, Apteekkariliiton entinen toimitusjohtaja Reijo Kärkkäinen ja farmakologian professori Heikki Ruskoaho. Ryhmä julkaisee kesäkuussa loppuraporttinsa, jossa se esittelee yksityiskohtaiset ehdotuksensa apteekkitoiminnan kehittämiseksi sekä arvioi ehdotusten vaikutuksia.