Miksi Oulussa on taas aivan paniikinomainen kiire tehdä harkitsemattomia, mutta vaikutuksiltaan pysyvän korvaamattomia äkkipäätöksiä? Onko tämä ”Ouluntautia”?
Oulu halajaa imagoapua Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 hakeutumisella. Voisiko sellaiseen asemaan tulla valituksi, jos lähiyhteistyökumppani alkajaisiksi lyhytnäköisesti toteuttaakin arktisten alueiden tutkijapiireissä maailmanlaajuisesti tunnustetun ja tunnetun yliopiston eläintieteiden museon häpeällisen, kulttuuriskandaaliksikin luokiteltavan alasajon?
Oulussa vannotaan nykyään muka neutraalisti säästettävän pakosta vain seinistä. Yrittäen näin toimia huomaamme käytännössä Heikki Kangasperkon korvaamattomien 57 metriä pitkien dioraamojen maalaamisen itse rakenteisiin olleenkin aivan nerokasta!
Aluksi luulimme ratkaisun johtuneen säästösyistäkö silloinkin, mutta todellisuudessa dioraamat kätkevät taaksensa luonnontieteellisen tiedekunnan henkilöstön keräämät, juuri tälle ajalle entistäkin korvaamattomammat dna-näytepankit tulevienkin tutkijoiden innovaatioiden materiaaliksi.
Koska vasta nykytekniikka mahdollistaisi säilytetyn dna:n käytön vaikkapa yllättävästä hyönteiskadosta pelastamiseksi ja maapallolla mahdollisen kasvien pölytyksen heikkenemisestä johtuvan, jopa uhkaavan nälänhädänkin estämiseksi. Olisiko tässä luonnontieteen kädenojennus teknokraateille Oulun uuden Sammon synnyttämiseksi verotulojen kerryttäjänä tai jopa neljännen, suomalaisen nobelistin nimeämiseksi tulevaisuudessa? Miksi juuri museon pakkoalasajo?
Perhosen siiven leyhäytyksen kauaskantavan vaikutuksen kerrannaisuudenhan tiedämme toki sieltä päiväntasaajalta, entäpä ymmärrämmekö meidän omien toimiemme nykyvaikutukset täällä pohjolassa? Jonkun henkilön määräyksestä näitä dna-näytteitä jo nyt hävitetään Oulun yliopistolla!
Yliopistotoimijan, joka yrittää hävittää tutkimuksen perustan, ei voida katsoa olevan tehtäviensä tasalla. Yliopistojen yksi tärkeimpiä tehtäviä opetuksen lisäksi on kokoelmien ylläpito ja niiden tutkiminen sekä myös sivistystoimi, mitä on juuri museotoiminta koko laajuudessaan.
Eläintieteelliselle museolle haetaan lehtitietojen mukaan Ainolan matalasta kellarista vetovoimatekijöitä; lieneekö käytännössä toisinpäin, emmepä mene takaamaan moista perustelua kestäväksi.
Nykyään uusien peruskoulun opetussuunnitelmien myötä puhutaan muka uutuutena ilmiöoppimisesta, vaikka käytännössä moista vahvoihin elämyksiin perustuvaa oppimista ja opettamista olemme Oulussa harrastaneet jo vuosikymmeniä loistavin tuloksin juuri avaran, ”korkealla lentävien lintujensa”, eläintieteellisen museon, kasvitieteellisen puutarhan, Turkansaaren ulkomuseon sekä Kierikki-keskuksen ja Oulun Sinfonian yhdessä erikoisluokkaesityksien ja kouluvierailujen kanssa.
Asiakaskäyntimääräthän puhuvat omaa kieltään. Eläintieteellinen ja Turkansaari; molemmissa 30 000 vierailijaa vuosittain! Minne te viette muualta tulleet perheidenne vieraat Oulussa?
Jos yliopiston ja ammattikorkean hallinto kuvittelevat saavansa kaikkien näiden juuri oikeaan, omaan, alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa suunniteltujen tilojen myllerryksestä luultuja säästöjä, niin pelkäämmepä, ettei ainakaan eläintieteen museoksi suunniteltu tila ensimmäisenä houkuttele laulujen lunnaiden maksajaksi, huhujen mukaan vuokraajaa uudeksi ruoka-/tanssisaliksiko.
Tunne oman alueesi historiaa: Gorbatsovkin soitteli sieltä nokialaisella Koiviston vieraana.
Tosi huolestuneina ja tositarkoituksella hoksautamme vielä kerran tuumaamaan esitettyjen ratkaisujen vaikutusten laajuutta sekä vaikuttavuutta tulevillekin oululaisille ja suomalaisille.
Annamaria ja Pekka Miettinen
Oulujokivarsi, entinen Oulujoen kunta
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.