Kolumni

Miksi Hei­nä­luo­ma pyrkisi hal­li­tuk­seen?

Porvarillisten puolueiden mahdollinen yhteistyö merkitsisi vuoden 1918 jakolinjojen avaamista.

Porvarillisten puolueiden mahdollinen yhteistyö merkitsisi vuoden 1918 jakolinjojen avaamista. Näin kommentoi SDP:n puoluesihteeri Eero Heinäluoma keskustan ryhmänjohtajan Timo Kallin tekemää avausta porvarillisesta yhteistyöstä presidentinvaalin toisella kierroksella.

SDP:n kirkkainta kruunua päähänsä sovitteleva Heinäluoma näyttää juuttuneen menneisyyden juoksuhautoihin.

Heinäluoman reaktio paljastaa raadollisesti, miten valtionhoitajapuolue on hermostunut keskustan ja kokoomuksen välille virinneestä kuhertelusta.

Porvariyhteistyön vaalijat sovitelleet vielä vuoden 2000 presidentinvaalien toisesta kierroksesta jääneitä haavoja. Keskustalaiset ovat edelleen näreissään siitä, että kokoomus ei julkisesti liputtanut Esko Ahon puolesta. Muutamien kokoomuspoliitikkojen hyppääminen Tarja Halosen kelkkaan muistetaan pitkään keskustassa.

Nyt kokoomuksessa on valmiutta sitoutua etukäteen toisen kierroksen yhteistyöhön. Puolueessa on vankka luottamus, että Sauli Niinistö suostuu tällä kertaa ehdokkaaksi. Niinistön arvellaan näin pelastavan tuoreen puheenjohtajan Jyrki Kataisen pulasta.

Keskustassa on vahva luottamus, että pääministerin tehtävät mallikkaasti hoitanut Matti Vanhanen pystyy aidosti haastamaan Halosen.

Ongelmana on se, että istuvan pääministerin on vaikea kampanjoida aidosti istuvaa presidenttiä vastaan. Tässäkin asiassa törmätään uuteen perustuslakiin. Miten aidon väittelyn käyminen sujuu henkilöiltä, joiden pitää hoitaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa?

Keskustasta on painotettu, että yhteistyö presidentinvaaleissa kokoomuksen kanssa ei heikentäisi keskustan sitoutumista hallitusyhteistyöhön SDP:n kanssa. Tällaiset puheet ovat palturia.

Porvarillisten puolueiden yhteistyö presidentinvaalin toisella kierroksella olisi vahva viesti kevään 2007 eduskuntavaaleihin. Jos porvarillinen ehdokas päihittäisi vielä SDP:n ehdokkaan, se ei lupaisi kovin ruusuisista tulevaisuutta punamullalle.

Porvariyhteistyöpuheet kumpuavat myös siitä, että SDP:n ja keskustan yhteistyö ei ole ollut erityisen auvoista.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki on paheksunut, että keskusta asettaa etusijalle puolueen edun, sitten alueen ja viimeksi valtakunnan edun. Kritiikki sinkosi sekä kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariseen että puolustusministeri Seppo Kääriäiseen. Näitä keskustakonkareita demarit eivät olisi halunneet nähdä alunperinkään ministereinä.

Tähän asti pahimmat tyrskyt ovat pysyneet kulisseissa. Hallituspohja pysyy kasassa niin pitkään, kun Vanhasen ja Kalliomäen akseli toimii hyvin. Siinä yhteistyöakselissa ei ole näkynyt rapautumisen merkkejä.

Presidentinvaaleista on tulossa eduskuntavaalien alkulämmittelykisa. Siinä punnitaan myös eri puolueiden yhteistyökyky. Jos kokoomus hoitaa leiviskänsä hyvin, se voi olla keväällä 2007 ratkaisijan paikalla.

Porvariyhteistyön hehkutuspuheista huolimatta kokoomuksessa tunnetaan suurempaa vetoa demareiden suuntaan. Oppositioon ajautuneet kokoomuslaiset muistelevat kaiholla kahdeksan vuotta kestänyttä sinipunataivalta.

SDP:ssä tiedetään tämä kutkuttava pelitilanne. Todennäköisesti hallituksessa ei nähdä myöskään loppuvaalikautena SDP:n puheenjohtajaa, vaikka puheenjohtaja kesällä vaihtuu.

Miksi Eero Heinäluoman kannattaisi tunkea itseään hallitukseen, joka toimikautta on jäljellä reilut puolitoista vuotta? Hallituksen ulkopuolelta Heinäluoma pystyy paljon paremmin rakentamaan seuraavien eduskuntavaalien
pelikuvioita.