Kolumni

Miksi emme antaisi Ah­ve­nan­maal­le it­se­näi­syyt­tä?

Kovin vähän viralliseen keskusteluun, mutta sitäkin enemmän internetin keskustelupalstojen kommenttivirtaan nousi marraskuussa RKP:n pietarsaarelaisen kansanedustajan Anna-Maja Henrikssonin toteamus, että Ahvenanmaa voi irrottautua Suomesta, jos ruotsin kielen asemaa edelleen heikennetään.

Kovin vähän viralliseen keskusteluun, mutta sitäkin enemmän internetin keskustelupalstojen kommenttivirtaan nousi marraskuussa RKP:n pietarsaarelaisen kansanedustajan Anna-Maja Henrikssonin toteamus, että Ahvenanmaa voi irrottautua Suomesta, jos ruotsin kielen asemaa edelleen heikennetään.

Tämän laatuisiin heittoihin on yleensä totuttu korkeintaan Ahvenanmaan itsenäisyyttä ajavalta kansanliikkeeltä, joka ei tosin ole saanut Ahvenanmaallakaan kovin suurta kannatusta. Sen sanojaksi olisi odottanut Ahvenanmaan omaa kansanedustajaa, mutta ääneen sen sanoi siis Henriksson. Hän on toisaalta on ruotsinkielisten kansankäräjien puheenjohtaja, mikä paneekin miettimään, nakattiinko ajatus ilmaan enemmän puhtaasti puolue/kielipoliittisista syistä, kuin tosissaan.

Henriksson totesi Hufvudstadsbladetille antamassaan haastattelussa, että hallinnon pitäisi pystyä kommunikoimaan Ahvenanmaan kanssa ruotsiksi. Kun se ei onnistu, Suomelle tulee vaikeuksia pitää maakunta. Hänen mukaansa onkin suuri vaara, että ahvenanmaalaiset kääntävät katseensa "toiseen ilmansuuntaan".

Vaan olisiko tuo suurikaan muutos nykytilanteeseen? Nykysinkin ahvenanmaalaisten enemmistö seuraa Ruotsin TV:n ohjelmia ja monet nuoret hakeutuvat korkeakouluihin Ruotsin puolelle.

Itsehallinnollinen Ahvenanmaan maakunta toimii monella elämänalueella kuten itsenäinen valtio omine lainsäädäntöineen ja hallintokoneistoineen. Se päättää itse muun muassa opetustoimesta, terveyden- ja sairaanhoidosta, ympäristöasioista, elinkeinoelämän edistämisestä, sisäisestä liikenteestä, kunnallishallinnosta ja poliisi- ja postilaitoksesta.

Lisäksi kotiseutuoikeusjärjestelmä, jota muualla voisi pitää hyvin perustein jopa syrjivänä, huolehtii mukavasti siitä, etteivät ulkopuoliset pääse helpolla sekoittamaan saarelaisten ankkalammikkoa. Kotiseutuoikeushan vaaditaan, ennen kuin on mahdollista omistaa kiinteää omaisuutta, äänestää maakuntapäivävaaleissa tai harjoittaa elinkeinoa.

Tästä päästään kysymykseen, mitä todellisia syitä Suomella olisi vielä kouristuksenuomaisesti pitää kiinni Ahvenanmaasta jatkossa. Jos maakunta haluaa erota Suomesta ja itsenäistyä, niin miksi tämä ei tulisi kysymykseen?

Tätä mieltä tuntuvat olevan useimmat keskustelupalstojen kannanototkin. Monessa jopa kysyttiin, oliko Henrikssonin avaus uhkaus vai lupaus.

Ahvenanmaan asemasta käytiin aikoinaan kansainvälisoikeudellista kiistaa. Silloin se ratkesi Suomen eduksi. Voi olla, että Ahvenanmaa ei tästä syystä pysty irrottautumaan Suomesta omalla päätöksellään tai edes Suomen kanssa yhteisesti sopien, mutta tuskin mikään ulkopuolinen valtio asettuisi enää poikittain pienen saarivaltion itsenäisyyshaaveille.

Keskustelupalstoilla tunnuttiin hyvin myös tiedettävän, ettei Ahvenanmaa ihan ilmainen maakunta Suomelle ole. Tilastojen mukaan kun Ahvenanmaa on vuosi vuoden jälkeen niiden maakuntien kärkijoukoissa, joita valtio tukee eniten asukasta kohden.

matti.heikura@kaleva.fi