Miksi aikuisena huvipuistolaitteissa tulee helpommin huono olo kuin lapsena, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Niklas Lindblad?
– Tähän vaikuttaa moni asia ja tutkittua tietoa on kovin vähän. Yksilöllisiä vaihteluita on kaikissa ikäluokissa valtavasti. Kyse on tottumuksesta. Taitoluistelijat ja balettitanssijat ovat hyviä esimerkkejä. He ovat pienestä saakka tehneet piruetteja ja totuttaneet tasapainoelimistönsä siihen. Hävittäjälentäjillä on sama juttu – kun altistusta on koko ajan, pahoinvointia ei tule.
– Lapsilla oppimiskyky ja aivojen muovautuvuus on selkeästi parempi kuin aikuisilla. Aikuisilla pahoinvointiin vaikuttavat myös lasta enemmän psyykkiset tekijät, eli aikuinen ymmärtää realistisemmin, että jotain voi tapahtua. Pelko tai vaaran uhka vaikuttaa pahoinvoinnin kokemiseen.
Voiko siihen itse vaikuttaa?
– Tasapainojärjestelmä on hyvin monimutkainen elin. Sitä säätelevät muun muassa korvassa oleva tasapainoelin, näköaisti sekä lihastuntoaisti. Kaikki elimistöön tuleva tieto prosessoidaan aivoissa. Esimerkiksi karusellissä aikuisen verenkiertoelimistö ei pysty kompensoimaan yhtä nopeasti muutosta kuin lapsella, koska kyky pumpata verta aivoihin on pienempi. Matkapahoinvointi on hyvä esimerkki. Jotkut ovat herkempiä sille kuin toiset, emmekä oikein tiedä, mikä sille on syynä.
– Se on myös temperamenttikysymys. Itse pidän huvipuistolaitteista ja voin mennä hurjiin laitteisiin pitkänkin tauon jälkeen.
Milloin muutos pahoinvoinnin kokemisessa tapahtuu?
– Elimistön rappeutumisprosessi alkaa parikymppisenä, mutta siinä 25–30-vuotiaana sietokyky alkaa laskea.
