Pohjoiset kauppakamarit vaativat Suomelta nykyistä järeämpää Barents-politiikkaa. Suomelta puuttuu kauppakamarien mukaan täysin Barents-strategia, jonka avulla suomalaiset yritykset pääsisivät mukaan kansainvälisiin rakennushankkeisiin Venäjällä.
"Miksei Suomessa nähdä Barentsin vaurautta", Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki kysyy.
Ruotsi päätti viime viikolla jakaa 2,8 miljoonaa kruunua korvamerkittyä Barents-rahaa kahdelle pohjoisimmalle maakunnalle ja perustaa ulkoministeriöön erillisen Barents-toimiston. Norjan tukirahat ovat vielä huomattavasti Ruotsia suurempia.
Lapin ja Oulun kauppakamarit varoittavat, että Norjan Snöhvit-kaasukentältä myöhästyminen ei saisi enää toistua. Ensi vuonna valmistumassa oleva Snöhvit toi lopulta töitä vain parillekymmenelle suomalaisyritykselle ja sadalle työntekijälle.
Tietoa yrityksille
Suomen Venäjä-strategia on Rautajoen mukaan liikaa rajoittunut Pietari-Moskova-sektorille. Sen sijaan Murmanskin logistisia vaikutuksia Suomelle ei ole kartoitettu.
"Euroopan unionin lyhimmät kuljetusreitit Murmanskiin kulkevat Suomen ja Lapin kautta", Rautajoki muistuttaa.
Suomalaisille yrityksille olisi nopeasti jaettava tietoa Murmanskin kehityshankkeista.
"Mitä on tapahtumassa, mikä on aikataulu, miten sinne pääsee", Rautajoki listaa kysymyksiä.
Hän kaipaa selkeää valtioneuvostotason näkemystä Suomen Barents-strategiasta. Suomalaisilla yrityksillä on Rautajoen mukaan mahdollisuuksia alihankintasopimuksiin, mutta se edellyttää ripeitä toimia.
Valtava kaasukenttä
Oulun kauppakamarin Barents-projektipäällikön Seppo Laukan mukaan Murmanskin alueella toteutuu seuraavan parinkymmenen vuoden aikana useita mittavia hankkeita. Suurin veturi on 555 kilometrin päässä Murmanskista sijaitsevan Shtokmanovskojen (lyh. Shtokman) kaasukentän rakentaminen.
"Kaasun pumppausjärjestelmät rakennetaan meren pohjalle 350 metrin syvyyteen. Sieltä kaasu johdetaan putkissa rannikolle, jonne rakennetaan LNG-nestekaasulaitos. Ensimmäisten kaasutoimitusten on arvioitu alkavan vuonna 2010", Laukka kertoo.
Jopa 10-15 kertaa Snöhvitiä suuremman esiintymän omistava venäläinen Gazprom päättää ensi kuussa, mitkä kansainväliset yhtiöt se ottaa kumppaneikseen.
"Norjalaiset Statoil ja Hydro ovat Snöhvitin ansioista vahvoilla", Laukka arvelee.
Eivätkä kaasuvarat lopu tähän. Snöhvitin ja Shtokmanin väliseltä alueelta Fedinskyn-tasanteelta on Laukan mukaan löytynyt vielä Shtokmania noin kolme kertaa suurempi kaasukenttä.
Kumppanit Venäjältä
Shtokmanin arvioidaan tuottavan kaasua ainakin 60 vuoden ajan. Esiintymän kaasutilavuudeksi arvioidaan yli 3 miljardia kuutiota. Kustannusarvioiltaan noin 20 miljardin dollarin hankkeen rahoittajat on pohjoisten kauppakamarien mukaan jo päätetty.
Kauppakamarit ihmettelevät, mikseivät päättäjät näe Barentsin kaasuvarojen merkitystä.
"Lähi-idän epävakaat olot tekevät Barentsin alueen tärkeäksi Yhdysvaltojen ja Euroopan energiahuollolle. Pohjois-Suomen kautta koko maalla on suuret mahdollisuudet, ja siihen olisi nyt herättävä", Laukka painottaa.
Laukka johtaa Raahen konepajateollisuuden yhteistä vientiyritystä, joka parhaillaan hakee asiakkaita Luoteis-Venäjältä. Venäläisiä kumppaneita tarvitaan, sillä Shtokmanin hankkeiden kotimaisuusasteeksi on määritelty 70 prosenttia. Raahelaisten Steeldone Group on perustanut Venäjälle tytäryhtiön tätä ajatellen.
Satama kolminkertaistuu
Nestekaasutankkereiden lisäksi Murmanskista lähtee maailmalle tulevaisuudessa myös yhä enemmän öljyä. Kaupungin öljysatamaa laajennetaan Kuolavuonon länsirannalle. Rautajoen mukaan sataman kapasiteetti nostetaan 2015 mennessä kolminkertaiseksi, 75 miljoonaan tonniin vuodessa.
"Murmanskin öljysatama on pian yhtä suuri kuin Primorskin terminaali Suomenlahdella", Rautajoki kertoo.
Itse kaupungissa talouskasvu näkyy useina rakennushankkeina. Murmanskiin rakennetaan uutta 25 000 neliön tavarataloa, lentokenttää ollaan laajentamassa ja varakkaille nousee luksustaloja tunturin rinteelle.
Laukka ja Rautajoki osallistuivat Murmanskissa vastikään järjestettyyn yhteistyöseminaariin.