Fujitsu Invia Oyj on ollut tyttärineen Fujitsulle tärkein panostuskohde Pohjois-Euroopan toimintojen osalta. Tähän viittaa myös varmistamaton tieto siitä, että yhtiön brittiläinen emo Fujitsu Services on mahdollisesti ostamassa pois vähemmistöosakkaita.
Suomessa pääpaikkaansa pitävä Fujitsu Invia ei vahvista vähemmistöosakkaisiin liittyviä spekulaatioita. Viestintäjohtaja Petri Tuomi-Nikula painottaa mahdollisten kauppojen koskevan vain omistajia.
Vähemmistöosakkaiden osuus on 16,8 prosenttia ja omistajien joukossa on esimerkiksi Nokian johtajia. Osakepaketin arvo on kuitenkin sitten vuoden 2000 hankintahinnan kutistunut noin yhdeksänteen osaansa.
Kovaa kasvua
Fujitsu on alallaan Japanin suurin ja maailman kolmanneksi suurin it-alan yritys, IBM:n ja HP:n jälkeen. 170 000 työntekijän Fujitsussa palvelut painottuvat jatkuvasti, niiden osuus on liikevaihdossa noussut jo yli 41 prosentin.
Silti juuri ulkoistettujen tietokonepalvelujen osalta kyseessä on nuori, vasta puoli vuosikymmentä vanha ala.
”Kasvuluvut ovat olleet 50-100 prosenttia”, kuvaa palvelujen kysyntää viestintäjohtaja Tuomi-Nikula. Alan, jolla temmeltävät myös esimerkiksi TietoEnator ja Novo, liiketoiminnan paisuminen selittäneekin sen, että viime aikoina tietotekniikkaan panostaneen Soneran väitetään olevan kiinnostunut yhtiöstä.
Soneralla on vahva kaapeliverkosto, Fujitsu Invia taas pääsee palveluineen lähelle ihmistä. Joten yhteistyö kyllä toimisi, arvioi aluejohtaja Jouni Jussila. Silti hänestäkin olisi kovin outoa, jos Fujitsu luopuisi hyvin kehittyvästä päälinkistään Pohjoismaissa.
Kolmannes lisää tehoa
Suomessa yhtiö on viime vuosina kehittänyt etenkin mikrotukihenkilöiden ulkoistamista edistävää ”töpseliratkaisua” yrityksiä varten. Konseptia sovelletaan nykyään maailmalla. Pohjois-Suomessa yhtiöllä, joka on vastikään uusinut nimensä entisestä ICL Inviasta, on 200 työntekijää. Heistä 70 edustaa Oulussa juuri Services -toimintoja.
Tietotekniikkapalvelujen ulkoistaminen saattaa alkuvaiheen jälkeen tehostaa yrityksen toimintoja kolmanneksella, kertoo aluejohtaja Jouni Jussila: ”Eikä tehokkuudella ole ylärajaa.” Ulkoistamisen sijaan hän nimittäisikin palvelua ”toiminnan uudelleenjärjestämiseksi”.
Iso osa yksikön työntekijöistä on jatkuvasti lainassa asiakasyrityksissä. Pelkästään pohjoisessa lasketaan 7 200 asiakaskontaktia kuukaudessa: ”Ongelmanhoitotilanteita”, Jussila luonnehtii.
”Sen on toimittava kuin vesi ja sähkö”, Jussila kuvaa tietotekniikkatöpseliä. Se tarkoittaa, että palvelun tuottaja vastaa yrityksen kaikista - niin vanhoista kuin muiltakin ostetuista - tietotekniikkatoiminnoista kehityksestä ylläpitoon ja koulutukseen. Tiedon tasoa esimerkiksi kontrolloidaan.
Juuri koulutus on se, josta yritykset yrittävät tietoteknisten ratkaisujen keskellä pinnata: ”Yleensä aliarvioidaan koulutusta, koska koulutus ei ole näkyvää. Mutta se näkyy ennenpitkää”, Jussila sanoo ja vertaa tilannetta jäävuoren huippuun.
Palvelutoiminnoista saatu liikevaihto on Jussilan mukaan viidessä vuodessa nelinkertaistunut. Jatkossa kilpailu tiukentuu ja myös liittoutuminen tulee kiihtymään. Silti lähimmän kolmen vuoden aikana tavoitteena on tuplata kontaktivolyymit : ”Se on täysin mahdollista.”
Esimerkiksi henkilön tunnistamisjärjestelmät ovat jo vahvasti mukana kuvioissa. Lisäksi mobiililaitteet tulevat vaatimaan aivan omaa huolenpitoa.