Pääkirjoitus

Mik­ro­skoop­pi­nen ki­vi­jal­ka

Joitakin vuosia sitten Oulussa vannottiin vahvasti bioteknologian nimeen tulevien vuosien kasvualana.

Joitakin vuosia sitten Oulussa vannottiin vahvasti bioteknologian nimeen tulevien vuosien kasvualana. Ne toiveet eivät ole toteutuneet odotetulla tavalla, ja sama on ollut tilanne muuallakin Suomessa. Bioteknologian tuotteistaminen on ollut yllättävän vaikeaa.

Hukkaan nämä ponnistukset eivät ole menneet. Alan osaamista tarvitaan, ja tuloksia voi syntyä vain pitkäjänteisellä työllä. Opetus on siinä, että tulevaisuuden menestystä on pohjustettava jo vuosia etukäteen, eikä onnistumista voi pitää varmana. Silti noita suunnitelmia on tehtävä.

Nyt Pohjois-Suomesta, Oulu keskuksena, aiotaan rakentaa merkittävä maailmanluokan tekijä mikro- ja nanoteknologiassa, jossa mennään millimetrin tuhannes- ja jopa miljoonasosiin, molekyylien tasolle.

Jos ja kun tätä teknologiaa osataan käyttää, tuotteista voi tulla nykyistä keveämpiä, kestävämpiä ja ennen muuta erilaisempia. On puhuttu uudesta teknologian vallankumouksesta. Vasta aika näyttää, ovatko odotukset oikeassa - mutta kun aika on sen näyttänyt, on jo liian myöhäistä mennä mukaan.

Oulun seudulla on ilman muuta hyvät edellytykset ryhtyä kehittämään mikro- ja nanoteknologiaa: on koulutusta, tutkimuslaitoksia, sopivien alojen yrityksiä ja haasteita pelkäämätön asenne. Se antaa pohjan, mutta vain pohjan. Loput on pystyttävä luomaan.

Oulun seudun osaamiskeskusohjelma on laatinut Pohjois-Suomelle vuoteen 2010 ulottuvan kehittämissuunnitelman. Sen tavoite on nostaa Pohjois-Suomi kansainvälisesti merkittäväksi mikro- ja nanoteknologian tutkimus- ja yrityskeskittymäksi.

Mahdotonta se ei ole, ja lopputuloksen tavoittelu on ilman muuta tarpeellista. Ilman tällaisia toimia vaarana on, että Oulun "teknologiaihmeelle" käy samoin kuin purjelaiva- ja tervakaudelle: jäljelle jää entisen kukoistuksen muisto.

Ainakin yliopisto ja ammattikorkeakoulut, teollisuus, VTT, multipolis-verkosto ja Tekes tarvitaan yhteisen tavoitteen taakse. Kuten ennenkin, jälleen kerran on päästävä ylittämään raja-aitoja joustavasti. Tämä tarkoittaa sekä paikallisia raja-aitoja eri osapuolten välillä että kansainvälistymistä, mikä on onnistumisen ehdoton edellytys. Pohjois-Suomen olisi pärjättävä alan Yhdysvaltain ja Kaukoidän keskusten rinnalla. Teknologiakylä sen jo teki.

Juuri näin rakennetaan tulevaisuutta. Tuloksena saattaa olla uusi tukijalka Oulun seudun ja koko Pohjois-Suomen kehitykselle. On tietysti epävarmaa, käykö niin. Sen sijaan varmaa on, että yrittämättä ei synny yhtään mitään.

paakirjoitus@kaleva.fi