Miten syövät syntyvät? Siinä kysymys, johon on haettu vastausta Oulun yliopiston patologian yksikössä sen perustamisesta saakka. Kontinkankaan uumenissa oululaisten katseiden tavoittamattomissa on tutkittu kymmenien vuosien ajan syövän syntymekanismeja kelloon katsomatta.
"Patologian rooli terveydenhuollossa on merkittävä. Patologit tekevät esimerkiksi lähes kaikki lopulliset syöpädiagnoosit. Myös erilaisten hoitomuotojen valinta perustuu suurelta osin patologin arvioon syövän ominaisuuksista", yksikön oppiainevastaava, patologisen anatomian vt.professori Tuomo Karttunen kuvailee.
Oulussa tehtävän patologian tieteellisen tutkimuksen painopisteet ovat vaihdelleet vuosien saatossa muun muassa sen mukaan, kuka yksikköä on johtanut. Ensimmäisenä professorin virkaan nimitetyn Kai Dammertin erikoisala oli ihotautien patologia, Tuomo Karttusen tähtäin on ollut paksu- ja peräsuolisyövässä sekä ruuansulatuskanavan tulehdustaudeissa.
Karttusen ja dosentti Markus Mäkisen työryhmä havaitsi esimerkiksi vuonna 2001 ensimmäisenä maailmassa, että merkittävä osa paksusuolensyövistä kehittyy tietyn tyyppisistä limakalvon muutoksista. Kyseisten muutosten syöpäriskiä oli vuosikymmenten ajan pidetty merkityksettöminä.
Työryhmän löytö on kokonaan uusi syöpätyyppi, sahalaitainen syöpä. Sitä löydetään Suomessa vuosittain arviolta 250 tapausta.
Syöpien eli pahanlaatuisten kasvainten lisäksi patologian yksikössä tutkitaan muun muassa ruuansulatuskanavan ja hengitysteiden kroonisia tulehduksia. Yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä lähinaapurissa sijaitsevan Oysin patologian osaston kanssa. Osasto analysoi vuosittain noin 40 000 solu- ja kudosnäytettä.
Eniten analysoidaan ruuansulatuskanavan näytteitä, gynekologisia näytteitä ja ihonäytteitä. Esimerkiksi kaikki Oulun kaupungin naisten papa-näytteet analysoidaan siellä.
Myös lääketieteelliset ruumiinavaukset johonkin sairauteen kuolleen kuolemansyyn selvittämisessä kuuluvat osaston tehtäviin.
Kudos- tai solunäytteen tutkiminen vie yleensä vähintään viikon, tosin pika-analyysejakin voidaan tehdä. Oysista saatetaan lähettää kesken leikkauksen osastolle koepala, jonka patologi tutkii välittömästi. Hän soittaa tuloksen leikkaussaliin kirurgille, joka päättää sen perusteella toimenpiteen laajuudesta.
"Kun patologi kertoo tuloksen, tieto on aina varma", patologian osaston ylilääkäri, dosentti Paavo Pääkkö painottaa.
Varman tiedon jakaminen ei ole helppoa, sillä patologin työ on muuttunut vuosi vuodelta vaativammaksi. Näytteiden määrä on lisääntynyt ja ne analysoidaan yhä tarkemmin entistä kehittyneempien tutkimusmenetelmien ja -välineiden turvin.
Tiedon ajanmukaisuus on keskeistä myös patologian opetuksessa, jota tarjotaan lääketieteen, hammaslääketieteen ja terveystieteiden opiskelijoille.
"He oppivat, miten erilaiset taudit syntyvät. Näitä tietoja tarvitaan, kun he myöhemmin diagnosoivat tauteja ja hoitavat potilaita", Karttunen valottaa opetuksen peruslähtökohtaa. Opetuksen lisäksi yksikkö kouluttaa erikoislääkäreitä yhdessä patologian osaston kanssa.
Nyt patologian yksikössä puhaltavat uudistusten tuulet. Yli vuoden kestäneen remontin pitäisi olla pääosin valmis kuluvan vuoden loppuun mennessä. Yksikölle valitaan myös parasta aikaa uutta johtajaa, nykynimeltään oppiainevastaavaa.
"Muutokset ovat merkittäviä", Karttunen tuumaa.