Mik­ro­luot­to ei ole aina tie onneen

Monessa kehitysmaassa yrittäjyyden edistämisessä hyväksi osoittautunut mikroluototus ei ole onnistunut Etelä-Afrikassa. "Malli ei menestynyt muun muassa siksi, ettei Etelä-Afrikassa ole yhteisöllisyyttä eikä köyhien keskeistä vahvaa solidaarisuutta. Maa on hyvin monikulttuurinen", toteaa Tapani Brotherus.

Lapset pyörivät ympärillä, kun eteläafrikkalainen nainen myy tuotteitaan kadun varrella. Parempi liiketalouden osaaminen laskutaidosta alkaen voisi tuoda paremman toimeentulon.
Lapset pyörivät ympärillä, kun eteläafrikkalainen nainen myy tuotteitaan kadun varrella. Parempi liiketalouden osaaminen laskutaidosta alkaen voisi tuoda paremman toimeentulon.

Monessa kehitysmaassa yrittäjyyden edistämisessä hyväksi osoittautunut mikroluototus ei ole onnistunut Etelä-Afrikassa.

Mikroluototus tarkoittaa pienten summien lainaamista ihmisille, jotka ovat niin varattomia, etteivät saa liikepankeista rahaa takauksien puuttumisen vuoksi.

"Malli ei menestynyt muun muassa siksi, ettei Etelä-Afrikassa ole yhteisöllisyyttä eikä köyhien keskeistä vahvaa solidaarisuutta. Maa on hyvin monikulttuurinen", toteaa Tapani Brotherus.

Brotherus oli Suomen suurlähettiläs Etelä-Afrikassa 1995-2000. Eläkkeelle jäätyään hän on toiminut Suomi-Etelä-Afrikka-seurassa mikroyrittäjyyshankkeen projektipäällikkönä.

Yrittäjäksi kouluttaminen on Suomi-Etelä-Afrikka-seurassa jo vuosia sitten syntynyt idea. Lähetystyössä maahan tutustuneet uskoivat, että yksi tie mustien ja värillisten nostamiseen lohduttomasta köyhyydestä on yrittäjiksi ryhtyminen.

Etelä-Afrikassa kuilu pienen hyvinvoivan eliitin ja mustan valtaväestön välillä on edelleen erittäin syvä. Epäsuhta on perintöä rotuerottelun ajoista.

Seuran yhteistyökumppaneiksi koulutushankkeeseen lyöttäytyivät lähetysseura, liikemiesten lähetysliitto ja Suomen yrittäjät.

Lue lisää torstain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä