Kotimainen yleisurheilukausi sai monta mojovaa potkua eteenpäin Tampereen eliittikilpailuissa eilen. Etenkin kenttälajeissa nautittiin erittäin lupaavista tuloksista. Lämmin poutasää siivitti Hanna Mikkosen hyppäämään naisten korkeuden Suomen ennätyksen 192 ja Tommi Evilän ponkaisemaan pituutta sallitussa tuulessa 803.
Tero Pitkämäen 83,26 ja Aki Parviaisen 81,56 olivat pisimmät keihäskaaret. Myös Natalia Kilpeläisen pituustulos 658 nosti hymyn ensi viikonvaihteessa Ruotsin Gävlessä käytävään Euroopan cupin ykkösliigaan joukkuetta valinneelle valmennusjohdolle.
Ruovesinen Mikkonen ylitti 192 puhtaasti ensimmäisellään ja paransi sentin Minna Vehmaston edellisenä Helsingin MM-kesänä eli 1983 hyppäämää entistä SE:tä. Sekä entisellä että uudella ennätysnaisella on sama valmentaja, turkulainen Matti Mettala.
"SE-hyppy ei ollut missään tapauksessa täydellinen - se ei edes tuntunut juuri miltään. Parantamisen varaa varmasti riittää, mutta korkeudessa ei paranneta yhtäkkiä suhteeessa niin paljon kuin keihäässä, jossa täysosumalla tulee kymmenen metriä lisää", Mikkonen sanoi hymy herkässä.
Evilän hypyt
vielä matalia
Viittomakielen opettajaksi opiskeleva Mikkonen, 23, ylitti jo viikko sitten Turun koleudessa 188 ja osasi ounastella ennätyskuntoaan, johon hän on noussut hankaluuksien kautta. Hänen viime kautensa katkesi heinäkuun alussa selän nikamakaaren murtumanalkuun, mutta kevään harjoitusleirit sujuivat jo loistavasti.
"Hypyn jälkeen piti miettiä, onko tämä unta vai totta, koska SE:stä on puhuttu pitkään. Tämä riittänee MM-valintaan, vaikka A-raja 195 ei hyvästä ensimmäisestä yrityksestä huolimatta mennytkään", Mikkonen uskoi.
Evilä ponnisti myös 801 myötätuulessa ja otti erittäin kovan päänahan Ukrainan Euroopan mestarista Aleksei Lukasevitshista, joka pääsi 2,2 metrin myötäisessä 783. Evilän parhaassa oli tuulta 1,4 metriä sekunnissa. Myös Simon Sundstenin kolmostilalle oikeuttanut pomppu 783 syntyi laillisissa tuulissa, joten MM-B-rajalle 810:een voi syntyä vielä tunkua.
"Hyppään vielä pelkällä vauhdilla tosi matalia, ja askelmerkkinikin heittää metrin kilpailun aikana. Kunhan saan kaikki palaset kohdalleen, ties minne lennän", Evilä puhisi.
Sekä pituuden että kolmiloikan MM-paikkaa halajava Kilpeläinen oli erittäin yllättynyt yhdeksän sentin ennätysparannuksestaan, jonka lisäksi hän hyppäsi myös 657, 642, 637 ja 636. Pisin hyppy jäi vain kaksi senttiä B-rajasta.
"Tämän perusteella uskon uhkaavani Heli Koivula-Krugerin loikka-SE:tä 14,39, mutta päätin säästellä viime syksynä leikattua akillestani", Kilpeläinen mietti.
Pitkämäki tikkasi kolmesti yli 83 metrin ja muillakin vähintään 81,11, mikä kielii vankasta kunnosta. Parviainen teki parhaansa ensimmäisellään, mutta sai toiseksi pisimmällään kepin vain 77,30:een.
"Olen todella tyytyväinen sarjaani ja ennen kaikkea siihen, että kykenin siihen kovin väsynein jaloin. Tuuli ei auttanut tällä kertaa yhtään, sillä katsomo tyynnytti myötätuulen tehokkaasti", kauden tavoitteekseen 87,50 asettanut Pitkämäki arvioi.
"Minun heittoni olivat kuta kuinkin samanlaisia kuin torstaina Joensuussa; en saanut vauhtia ja vetoa niveltymään toisiinsa. Tilanna on kuitenkin täysin hallinnassa, ja tarvitsen vain kilpailuja", jo toukokuun alussa 83,79 nakannut Parviainen rauhoitteli.
Hannullalla
"jarru päällä"
Vastatuuli sotki Ratinassa pikajuoksuja. Oulun Pyrinnön Heidi Hannula voitti naisten 100 metriä kauden kotimaisella kärkiajalla 11,72, muttei ollut juoksuunsa 0,7 metrin vastatuulessa tyytyväinen.
"Tuntui, että askel pyörii paikoillaan, mutta kyllä se muutaman kilpailun jälkeen aukeaa. USA:n- ja Espanjan-reissujen jälkeen piti ottaa ehkä turhankin kevyesti takareisien kiristeltyä, mutta oireet saattoivat johtua kylmistä säistäkin", alkuerässä saman ajan pinkonut Hannula arvioi.
Pellon Ponnen Sari Keskitalo sijoittui toiseksi 11,72:lla ja kuvaili tuntemuksiaan samanlaisiksi kuin Hannula.
Miesten suoranmitan voittanut Markus Pöyhönen ei uskonut tuulimittarin vastalukemaa 1,1 metriä sekunnissa viivyttyään 10,62. Sen sijaan Pyrinnön Kimmo Haapasalo maisteli 400 metrin aitojen kolmossijan tuonutta aikaansa 52,00 varsin tyytyväisenä, vaikka se jäi sadasosasekunnin hänen Joensuun-ajastaan.
"Kun edelliset aitakilpailuni olivat vuodelta 2001, tähänkin voin olla tyytyväinen, vaikka hieman parempaa odottelin. Alku tuli vielä liian lujaa - noin 49,50:n vauhtia, mutta juokseminen maistui erittäin hyvältä", Haapasalo kertoi.