Turku Laittoman eläinaktivismin painopiste on muuttunut. Se on siirtynyt turkistarhaiskuista turkisliikkeiden vahingoittamiseen ja yrittäjien häirintään eri tavoin, sanoo Länsi-Suomen läänin lääninpoliisijohtaja Mikko Paatero.
Viime vuonna poliisin tietoon ei tullut ainuttakaan turkistarhaiskua. Yhtenä syynä Paatero pitää kolme vuotta sitten käynnistettyä hanketta, jossa eläinaktivismin ehkäisy ja tutkinta keskitettiin Länsi-Suomen poliisin lääninjohdolle. Sisäasianministeri Kari Rajamäen (sd.) alullepanemaa poikkeuksellista uudistusta perusteltiin sillä, että suurin osa maamme turkistarhoista sijaitsee läänissä. Yleensä valtakunnantason koordinoinnista vastaa ministeriö tai joku muu valtakunnallinen yksikkö.
Mukana hankkeessa ovat kaikki poliisilaitokset, syyttäjänvirastot, Keskusrikospoliisi, Liikkuva poliisi, Helsingin poliisilaitos, tulli ja Rajavartiolaitos.
- Olen kohtuullisen varma, että hanke on vaikuttanut iskuja hillitsevästi, sanoo Paatero STT:n haastattelussa.
Kaikkea kiitosta hän ei kuitenkaan poliisille pokkaa.
- Alan yrittäjät ovat suojanneet tarhojaan entistä paremmin. Kaikki iskuthan on tehty suojaamattomille tarhoille. Toisaalta aktivistit ovat varsin terävää joukkoa ja he analysoivat tarkkaan kiinnijoutumisriskit.
Ydinjoukossa vain kymmeniä
Poliisi joutuu kuitenkin Paateron mukaan varautumaan siihen, että laiton aktivismi löytää edelleen uusia kohteita, esimerkiksi siipikarjataloudesta tai lääketeollisuudesta.
- Kohteen vaihtumisella ei toisaalta ole paljoa merkitystä, sillä aktivistien ydinjoukko on hyvin pieni. Määrä lasketaan vain kymmenissä.
Huolestuttavana Paatero pitää aktivistien kansainvälisen yhteistyön lisääntymistä. Erityisesti internet on helpottanut yhteydenpitoa.
- Suomesta käydään kouluttautumassa ulkomailla ja muualta tulee ihmisiä tänne tiettyihin tapahtumiin.
Esimerkiksi Olkiluodossa on järjestetty mielenosoitus, jossa noin 30 osallistujasta vain muutama oli suomalaisia, Paatero kertoo.
Toistaiseksi aktivistit ovat toimineet kansainvälisesti vertaillen kohtuullisen väkivallattomasti.
- Voi hyvinkin olla, että suomalaiset aktivistit joutuvat kansainvälisissä kokouksissa selittelemään, miksi täällä ei tapahdu mitään. Sitä kautta voi syntyä jonkinlaisia paineita, Paatero pohtii.
Koulutusta ja keskitettyä tiedonkeruuta
Poliisin lääninjohto järjestää tämän kevään aikana eri puolilla maata poliiseille koulutusta, jolla halutaan parantaa kykyä tunnistaa ja tutkia laitonta aktivismia.
- Tavoitteena on lisätä taitoja sen hahmottamiseen, onko esimerkiksi turkisliikkeen ikkunan rikkominen vain yksittäinen vahingonteko vai osa laitonta aktivismia.
Lisäksi tietoja laittomasta aktivismista aletaan kerätään keskitetysti poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen analyysiyksiköihin.
- Näin pyritään saamaan reaaliaikainen tilannekuva sekä epäillyistä henkilöistä että koko ilmiöstä.
Paatero uskoo, että myös Olkiluodon ydinvoimala houkuttelee jatkossakin aktivisteja puoleensa.
- Odotettavissa on sekä laillisia että laittomia mielenosoituksia. Turvajärjestelmät siellä ovat tosin niin hyvät, että kovin pitkälle mielenosoittajat eivät pääse.
Suurimpana sisäisenä turvallisuusuhkana Paatero pitää kuitenkin syrjäytymistä.
- Jos meillä alkaa olla runsaasti toisen sukupolven pitkäaikaistyöttömiä, se voi luoda potentiaalista siirtymää laittoman aktivismin puolelle.
