Tutkija Mikko Moilasen kirja Suomen pyövelit kertoo, millaisia miehiä he olivat, kuinka he työhönsä päätyivät ja millaista elämää he viettivät kuoleman virkamiehinä.
Moilasen mukaan pyövelit olivat 1500-luvulta alkaen ja 1800-luvulle saakka tärkeä osa oikeudenhoitoa. Pyöveli oli halveksittu mutta välttämätön osa yhteiskuntaa.
Heitä ja heidän työtään on dokumentoitu asiakirjoihin 1620-luvulta 1800-luvun puoliväliin, jolloin ammattikunta lakkasi olemasta. Tällä välillä Suomessa toimi virassa 81 lääninpyöveliä.
Suomen pyövelit -kirja on ensimmäinen kattava esitys Suomen pyövelilaitoksesta. Arkistoista esiin kaivettu tieto on pitkälti ennen julkaisematonta. Asiakirjatietoa täydentävät mestauspaikkoihin liittyvä muistitieto ja suullisesti sukupolvelta toiselle kulkeneet tarinat.
Pitkään pyöveleitä hyljeksittiin. He olivat yhteisönsä alinta kastia, ja esimerkiksi heidän lapsiltaan saatettiin kieltää koulunkäynti. 1700-luvun mittaan ammatin hyödyllisyys alettiin tunnustaa ja pyövelit hyväksyttiin osaksi yhteiskuntaa. Tähän tarvittiin kuninkaan määräys, jonka mukaan ihminen se on pyövelikin, ja hoitaa kunniallista virkaa.
Viimeinen rauhanajan kuolemantuomio pantiin toimeen vuonna 1825.
Moilanen kiinnostui pyöveleistä selvitettyään omaan sukuunsa liittyvää 1700-luvun kuolemantuomiota. Pyöveleiden historian lisäksi hän on paikallistanut lähes 300 suomalaista mestauspaikkaa ja selvittänyt yli 1 500 kuolemanrangaistukseen johtanutta rikostapausta.