Mikko Kin­nu­nen luuli pe­reh­ty­vän­sä op­po­si­tio­työ­hön, mutta pää­tyi­kin hal­li­tus­neu­vot­te­lui­hin – tärkein unelma edus­kun­ta­työn osalta on jo to­teu­tu­nut

Entinen rehtori Mikko Kinnunen kokee olevansa ennen kaikkea koulutuspoliitikko. Oppivelvollisuuden pidentämiseen hän suhtautuu varauksella.

Mikko Kinnunen haluaa tuoda somessa esiin, ettei kansanedustajan arki ole pelkkää riitelyä. –Totta kai asioista ollaan eri mieltä, mutta kun keskustellaan, voi omakin kuva asiasta laajentua. Kompromissi voi olla parempi kuin yhden kanta.
Mikko Kinnunen haluaa tuoda somessa esiin, ettei kansanedustajan arki ole pelkkää riitelyä. –Totta kai asioista ollaan eri mieltä, mutta kun keskustellaan, voi omakin kuva asiasta laajentua. Kompromissi voi olla parempi kuin yhden kanta.
Mikko Kinnunen haluaa tuoda somessa esiin, ettei kansanedustajan arki ole pelkkää riitelyä. –Totta kai asioista ollaan eri mieltä, mutta kun keskustellaan, voi omakin kuva asiasta laajentua. Kompromissi voi olla parempi kuin yhden kanta.
Kuva: Mauri Ratilainen Mauri Ratilainen

Kalevan juttusarjassa haastatellaan ensikertalaisia Oulun vaalipiirin kansanedustajia.

Entinen rehtori Mikko Kinnunen kokee olevansa ennen kaikkea koulutuspoliitikko. Oppivelvollisuuden pidentämiseen hän suhtautuu varauksella.

Mikko Kinnunen vastaa puhelimeen maatilalta Etelä-Viron Vastseliinasta. Perheen pitkäaikaisessa kesäpaikassa hän pääsee irti työstään kuopsuttamalla hedelmäpuutarhaa.

Työ tosin on vastikään vaihtunut Reisjärven kristillisen opiston rehtorista kansanedustajaksi. Irtautuminen vanhasta työstä onkin ollut keskustan tuoreelle kansanedustajalle iso osa kesää.

– Rehtorin työ on ollut minulle mieluinen ja rakas, suorastaan elämäntapa, Kinnunen kertoo.

Työllisyyden nosto kaipaa lisää konkreettisia keinoja

Huhtikuun vaali-iltana Kinnusen tunnelmat olivat kaksijakoiset: hänestä tuli ensi kertaa kansanedustaja, mutta oma puolue koki samalla kirvelevän tappion.

Se, että keskusta päätyi lopulta hallitukseen, oli Kinnuselle yllätys. Hän kuvitteli perehtyvänsä oppositiotyöhön, mutta löysikin itsensä hallitusneuvotteluista säätytalolta. Kinnunen kokee hallitusneuvottelujen todella hitsanneen eduskuntaryhmää yhteen.

– Meidän uusienkin osaaminen haluttiin ottaa käyttöön, Kinnunen kiittelee.

Kinnunen kertoo päätyneensä itse kannattamaan hallitukseen menoa, kun keskustan kynnyskysymykset saatiin läpi, oleellisimpina niistä 75 prosentin työllisyysaste ja julkisen talouden tasapainottaminen vuoteen 2023 mennessä.

– Vaativia tavoitteita ne tietenkin ovat, eikä konkreettisia keinoja ole vielä riittävästi kirjattuna. Aloittavien ja pienten yritysten tukeminen on ensisijaista, koska juuri niihin syntyy työpaikkoja ympäri Suomea, Kinnunen sanoo.

Jatkuva oppiminen tärkeää

-
Kuva: Mauri Ratilainen Mauri Ratilainen

Tärkein unelma eduskuntatyön osalta toteutui jo, kun Kinnunen sai paikan toivomastaan sivistysvaliokunnasta.

– Koen kyllä olevani koulutuspoliitikko. Toisaalta haluan olla myös alueeni ihmisten asialla, ja perheiden, vammaisten ja vanhusten asiat ovat myös läheisiä. Haluan toimia kaikessa kristillisten arvojen pohjalta, Kinnunen sanoo.

Koulutuksen osalta Kinnunen on tyytyväinen erityisesti hallitusohjelman kirjaukseen koulutuksen tiekartasta ja jatkuvasta oppimisesta.

– On tärkeää, että koulutusjärjestelmää katsotaan kokonaisuutena ja oppimispolkuina: millaisia vahvuuksia ihmiset tarvitsevat päästäkseen eteenpäin, Kinnunen kuvailee.

Oppivelvollisuuden pidentämiseen hän myöntää suhtautuneensa varauksella sen hinnan vuoksi.

– Se, että kaikki pidetään mukana, on erinomainen ajatus. Aika näyttää, onko siihen koko laajuudessaan varaa, Kinnunen muotoilee.

Kohti puheenjohtajavaalia ja budjettikeskustelua

Keskustalla on takanaan historiallinen vaalitappio ja yllättävä lähtö hallitukseen sekä edessään puheenjohtajavaali. Mitä Kinnunen ajattelee puolueensa tilasta nyt?

Kannattajilla ainakin on eri näkemyksiä siitä, kannattiko hallitukseen lähteä, Kinnunen myöntää. Puheenjohtajakampanjan aikana hän toivoo puolueen sisällä laajaa keskustelua niin yleisesti arvoista kuin maatalouden tilanteesta ja ympäristöasioista.

Syksyä Kinnunen odottaa innolla. Budjettikeskustelussa tärkeiksi teemoiksi nousevat ainakin maa- ja metsätalous, hän ennakoi.

Yhden arki-illan viikossa Kinnunen aikoo yrittää pitää eduskuntatyöstä vapaana.

– Tahti on tiivis, mutta työhönhän sinne on tultu.

Mikko Kinnunen

Keskustan ensimmäisen kauden kansanedustaja Oulun vaalipiiristä. Syntynyt vuonna 1967 Merijärvellä. Asuu Reisjärvellä ja Helsingissä.

Sivistysvaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan jäsen sekä tulevaisuusvaliokunnan varajäsen.

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen.

Reisjärven kunnanhallituksen ja valtuuston, Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston sekä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän valtuuston jäsen.

Koulutukseltaan teologian maisteri ja erityisopettaja.

Reisjärven kristillisen opiston rehtori vuodesta 1996 vuoteen 2019.

Perheeseen kuuluvat vaimo ja seitsemän lasta, joista kaksi asuu vielä kotona.

Harrastaa puutarhanhoitoa, luonnossa liikkumista ja kirjoittamista.