Pusan sekatavarakaupassa eivät visat vingu eivätkä pankkikortit suhise.
Kassakonekaan ei kilise, sillä kaupassa eivät käy eurot. Maksuvälineitä kaupassa ei tarvita, koska mikään siellä ei ole kaupan.
Kassakone kaupan tiskiltä löytyy, mutta se ei ole alkuperäinen. Laskelmat ja kuitit kaupassa on tehty iät ja ajat kynällä tiskipaperin kulmaan.
Pusan sekatavarakauppamuseo on Jouko Aakon kunnianosoitus entisvanhaselle kaupalle. Se sijaitsi hänen syntymäkotinsa pihapiirissä Haapaveden Vattukylällä.
Museo on Aakon päähänpisto, joka sai alkunsa kahvikuppiparista, jonka hän löysi haapavetiseltä kirpputorilta.
Kotipaikalleen Haapavedelle eläkepäiviään viettämään palannut verohallinnon virkamies keksi mukavan puuhan: hän alkoi koota sekatavarakaupan aineistoa museoon.
"Kaikkea saa katsoa, kosketella ja ihmetellä", Aakko lupaa.
Tavarat ovat 1930-luvulta ja sen jälkeisiltä vuosikymmeniltä. Jouko Aakon isän sekatavarakauppa, Pusan kauppa ilmoitettiin kaupparekisterikeskukseen vuonna 1937 ja poistettiin sieltä 1981. Kaupan toiminta loppui 1970-luvun alkupuolella.
"1930-luvulla Vattukylä ja Pusan kauppa olivat voimissaan. Isä otti kyläläisiltä lihoja, villaa, marjoja ja voita ja vaihtoi niillä Oulussa ja Kokkolassa tavaroita, joista oli kova puute", Aakko
tietää.
Sillaa, eli villan korviketta, kahvipurkkeja, teetä, ryynejä, erilaisia tupakoita, mausteita, limonadipulloja, vaatteita, työkaluja, kenkien korkolappuja ja mitä vielä. Kaikkea yhdistää se, että tuotteet ovat alkuperäispakkauksissaan täysinä.
Aakon vaatimus on, että hintaa ilmoittavia viivakoodeja ei saa esiintyä yhdessäkään tavarassa, jonka hän asettaa kauppansa hyllylle. "Niissä pitää olla oikeat hintalaput", Aakko jyrähtää.
Suomessa on muutama vanhan tavaran kauppa, joista Aakko on tehnyt oivallisia löytöjä sekatavarakauppaansa. Hyvinkääläinen vanhan tavaran kauppa tietää jopa panna syrjään tavaraa häntä varten.
Museo ei ole vielä valmis. Nälkä kasvaa syödessä museotavaraakin kootessa.
"Sokeritoppa Pusan sekatavarakaupassa on, mutta luvissa on nyt isompi pussihousuistaan ja flanellipaidoistaan kuulusta Jalavan kaupasta Taivalkoskelta."
Soinin siirtomaatavarakauppanäyttelyyn on suunnitteilla matka. Sieltä on luvattu myydä vanhaa kauppatavaraa. "Tämä on elinikäinen projekti. Jossakin vaiheessa esineet pitäisi myös luetteloida", Aakko suunnittelee.
Keräämiensä tavaroiden määrää hän ei osaa edes arvioida. "Satoja ehkä", hän heittää. Vierailija voisi kuitenkin laittaa perään toisenkin nollan.
Sekatavarakaupan aukioloajat ovat niin kuin ennenkin. Aamukuudesta iltayhdeksään.