Kunniamurhien ja -väkivallan käsitteiden käyttö on kyseenalaistettu, koska niitä on vaikea nähdä kunniallisena. Tilalle on ehdotettu jopa häpeäväkivallan käsitettä. Kunnian käsite kuitenkin nousee kulttuureista, joissa ilmiö on olemassa.
"Niissä kulttuureissa, joissa kunniaan liittyvää väkivaltaa esiintyy, kunnialle on kaksi eri sanaa. Toinen viittaa naisen sukupuolimoraaliin ja sen säilyttämiseen. Toinen taas viittaa siihen kunniaan, joka on meidän länsimaalaisten kanssa vastaava kunniakäsitys", selittää Marjo van Dijken Mannerheimin lastensuojeluliitosta.
Hän vetää kunniaan liittyvän väkivallan ennaltaehkäisyhanketta Uudellamaalla.
"Amoral-hanke painottaa, että tässä väkivallan muodossa ei ole kyse häpeästä, vaan sukupuolimoraalin menettämiseen liittyvästä kunniasta. Väkivallanteolla kunniakulttuureista tuleva henkilö uskoo palauttavansa yhteisön kunnian, eikä väkivallanteko ole näin ollen yhteisön näkökulmasta häpeällinen. Siksi häpeäväkivalta ei ole oikea termi."
Kunniaan liittyvä väkivalta ei ole Suomessa uusi ilmiö. Se rantautui maahan samalla, kun Suomeen muutti ihmisiä yhteisökeskeisistä maista. Uskonto ei ole väkivallan ensisijainen perustelu. Sitä ei esiinny vain joidenkin uskontojen tai kulttuurien piirissä. Kunniaväkivalta on väärin perustein usein leimattu islamilaiseksi ongelmaksi.