Mikä on Suomen pien­hiuk­kas­ta­so ver­rat­tu­na Pe­kin­giin?

Uutiset ovat välittäneet karuja kuvia Pekingistä, jossa on vaarallista hengittää huonon ilmanlaadun vuoksi.

Uutiset ovat välittäneet karuja kuvia Pekingistä, jossa on vaarallista hengittää huonon ilmanlaadun vuoksi.

Liikenne, teollisuus ja hiilivoima ovat saastuttaneet Pekingin, jossa pienhiukkasten pitoisuus on hätyytellyt suurimmillaan lähes 1000 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomessa havaitut korkeimmat pitoisuudet ovat liittyneet Venäjän metsäpalojen savuihin. Esimerkiksi elokuussa 2006 Karjalan kannakselta kulkeutuvissa metsäpalosavuissa pienhiukkaspitoisuudet nousivat Suomessa lyhytaikaisesti korkeimmillaan 160 mikrogrammaa kuutiometrissä.

Raja-arvot EU:ssa

Euroopan unionissa raja-arvot määrittelevät ilmansaasteille korkeimmat sallitut pitoisuudet, joiden ylittyessä viranomaisten on ryhdyttävä toimenpiteisiin pitoisuuksien alentamiseksi.

Euroopan unionissa pienhiukkasten raja-arvo vuosikeskiarvopitoisuudelle on 25 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa. Suomessa pienhiukkaspitoisuudet ovat selvästi tätä raja-arvoa alhaisemmat.

Suomen oloissa merkityksellisimmät raja-arvot ovat typpidioksidin vuosiraja-arvo ja hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvo.

Pienhiukkaset tunkeutuvat syvälle hengityselimistöön ja jopa verenkiertoon. Pitkäaikainen altistus on haitallista ihmisten terveydelle. Suurimmassa vaarassa ovat sairaat, vanhukset ja lapset.

Ilmoita asiavirheestä