On taas kevätväsymyksen aika. Se seuraa kaamos- ja talviväsymystä, joita edeltää syys- ja kesäväsymys.
Lukuisat ihmiset valittavat väsymystä, monet kaiken aikaista väsymystä. Aiheesta myös uutisoidaan paljon ja lääketiede, kansanparantajat, luontaistuotekauppiaat, bisneslääkärit sekä terveys-, työelämä-, johtamis- sun muut konsultit jakelevat neuvojaan, miten hoitaa väsymyksen syitä tai oireita.
On myös niitä, jotka pitävät väsymystä ja siitä valittamista luulotautina, laiskuutena tai muuten paheksuttavana.
Niin tai näin, väsymystä esiintyy, taajasti. Se häiritsee monen elämää kohtuuttomasti. Vaikutusta voimistaa se, ettei varmaa tietoa väsymyksen syistä ole saatavissa, saatikka parannuskeinoja.
Myös arvailulla on merkityksensä asiassa.
Jatkuva väsymys voi viestiä enemmän tai vähemmän vakavasta sairaudesta. Se voi myös olla itse aiheutettua.
Yleisimpänä syynä väsymykseen lienee liian vähä nukkuminen. Uniapnea, vääränlainen ravitsemus, kofeiini, anemia, masennus, kilpirauhasen vajaatoiminta, monet muut krooniset sairaudet ja allergiatkin mainitaan väsymyksen syinä.
Väsymys voi olla myös kroonista. Sairaudelle on olemassa myös virallinen luokitus. Bisnestohtoreilla on myös luetella pitkä litania edustamiaan pillereitä, joiden luvataan helpottavan oireita.
Mielenkiintoisempiakin arvauksia väsymyksen syistä löytyy.
Työelämän sanotaan väsyttävän. Jotkut tosin pitävät väitettä humpuukina. Mikä nyt muka työn teossa väsyttäisi? Joidenkin asiantuntijoiden sormi osoittaa huonoon johtamiseen.
Sekin on mainittu syyksi, että suomalaiset tekevät nyt päivässä sen mikä sata vuotta sitten vei kaksi viikkoa.
Suhteellista tietysti. Ajat ja menetelmäthän ovat muuttuneet. Se kertoo kuitenkin tehokkuudesta, tuottavuuskehityksestä, jota vaaditaan kaikessa.
Lohduttaneeko ketään, mutta tietokoneistumisesta huolimatta työn tuottavuuskehitys on joidenkin tutkijoiden mukaan hidastunut viime vuosina. Voi olla, että kohta tunnustetaan, ettei voi enempää vaatia. Ehkä se vähentää väsymystä.
Työelämäkonsultti puolestaan valisti taannoin erään firman koulutustilaisuudessa, että me väsymme, koska erilaisten ärsykkeiden määrä elinympäristössämme on lisääntynyt rajusti. Niihin reagoiminen kuormittaa aivoja.
Eli vaikka ei tekisi varsinaisesti mitään, aivot rasittuvat, mikä väsyttää.
Tieto, melu, mainokset, liikennemerkit, liikenne, informaatiomaailma someineen, valistus, uskonnot, politiikka: ärsykkeitä yhtä kaikki.
Ihmisiin kohdistuvat jatkuvat vaatimukset ovat myös omiaan lisäämään aivojen kuormaa. Ajatelkaapa vaikka ulkonäköä, ravitsemusta, kuntoa, terveyttä, sisustamista, kuluttamista, ympäristöä, koulutusta, työtä, työurien pidentämistä, pärjäämistä ylipäätään elämässä.
Vaatimuksia tunkee joka tuutista. Ne elävät omaa elämäänsä itse kunkin omissa piireissä, ja päässä.
Kaiken kukkuraksi ärsykkeiden määrä lisääntyy koko ajan.
Kaikki tuo panee ihmisen käymään kierroksilla. Se aiheuttaa levottomuutta, pelkoa, ahistusta, unettomuutta ja kenties vakavampiakin oireita ja sairauksia. Niistä syntyy noidankehä, joka pahentaa tilannetta.
Ei ihme, että ihmisiä väsyttää.
Monet haluaisivat hypätä oravanpyörästä pois, jotkut ovat niin jo tehneet.
En ole lääkäri, enkä edes kansanparantaja, mutta voin silti ehdottaa jotakin: kannattaa silloin tällöin mennä kokonaan piiloon ulkoisilta ja jopa sisäisiltä ärsykkeiltä. Siis yksinkertaisesti lepäämään maailman hektiseltä menolta.
Piilopaikkoja löytyy vielä.
Kolumni