Tulen kirjoittamaan säännöllisesti tänne Yläkerta-palstalle artikkeleita työstäni Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa ja kenties yleisemminkin EU:n taloudenpitoon liittyvistä ajankohtaisista aiheista. Lienee paikallaan aloittaa sillä, millaisesta organisaatiosta oikein on kyse, kun puhutaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimesta, josta käytetään lyhennettä ETT. Olen nimittäin ensimmäisen vuoden aikana havainnut, että ETT ei ole oikein avautunut kansalaisille. Ei silti, ei toimielimemme ole kovin tuttu merkittäville päätöksentekijöillekään, tarkastusalan asiantuntijoille tai median edustajille.
Kun olen tarkastustiimien kanssa tehnyt tarkastusmatkoja Suomeen, muihin EU-maihin ja kolmansiin maihin, aika usein ensimmäinen kysymys kuuluu: Mikä ihmeen tilintarkastustuomioistuin? Tai mitä sinne Brysseliin kuuluu?
Vastauksena voi todeta, että nimessämme ovat oikeastaan kaikki sanat pielessä. Emme ole tuomioistuin, eli emme anna tuomioita, emmekä määrää sanktioita. Myöskin valtaosa työstämme on muuta kuin perinteistä tilien tarkastusta. Kolmanneksi tarkastustoimintamme ulottuu myös EU:n ulkopuolelle, ja viimeisenä oikaisuna vielä se, että emme ole Brysselissä vaan toimipaikkamme sijaitsee Luxemburgissa.
Euroopan unioniin kuuluu seitsemän virallista toimielintä. Useimmat tuntevat komission, joka antaa lakialoitteita ja valvoo EU-sääntöjen ja -sopimusten toteuttamista. Euroopan parlamentti on myös kiitettävästi esillä, jos ei muuten niin kerran viidessä vuodessa eurovaalien aikaan. Parlamentin tärkein tehtävä on toimia lainsäätäjänä. Sitä samaa tekee neuvosto, joka koostuu jäsenvaltioita edustavista ministeristä. Tuttu lienee myös EU:n tuomioistuin. Sen varmistaa, että EU:n lainsäädäntöä sovelletaan samalla tavalla kaikissa EU-maissa ja että EU-maat - ja toimielimet noudattavat EU:n lainsäädäntöä.
Vuodesta 2009 lähtien myös Eurooppa-neuvosto on ollut EU:n virallinen toimielin. Eurooppa-neuvoston jäsenet ovat kenties kaikkein tutuimpia kansalaisille, sillä siihen kuuluvat EU-maiden päämiehet (Macron, Merkel, Sipilä jne), Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja (Tusk) ja Euroopan komission puheenjohtaja (Juncker). Eurooppa-neuvosto paaluttaa EU:n yleiset poliittiset linjaukset ja painopisteet.
Jäljelle jää kaksi hyvin erilaista EU-toimielintä, joiden yhdistävänä tekijänä on niiden ehdoton riippumattomuus. Tämän riippumattomuuden turvin Euroopan keskuspankki eli EKP taistelee inflaatiota vastaan ja me ETT:ssä puolestamme valvomme unionin kansalaisten taloudellisia etuja ja pyrimme kehittämään EU:n varainhoitoa.
ETT on siis unionin riippumaton ulkoinen tarkastaja. Jäseniä on yksi kustakin EU:n jäsenmaasta ja henkilökuntaa kaikkiaan runsaat 900. Tarkastamme vuosittain, onko Euroopan unionin talousarviota toteutettu asianmukaisesti ja ovatko EU:n varat kerätty ja käytetty laillisesti, sekä varainhoidon moitteettomuuden periaatetta noudattaen. EU:n perussopimuksiin pohjautuva tehtävänkuvamme kattaa koko EU:n budjetin, joka tänä vuonna on noin 148 miljardia euroa.
Yleensä syksyisin ETT:n julkaisemassa vuosikertomuksessa esitetään kaksi asiaa: Antaako EU:n tilinpäätös oikean kuvan EU:n taloudellisesta asemasta, ja ovatko EU:n budjetista suoritetut maksut tehty sääntöjä noudattaen? Lyhyt vastaus tähän kysymykseen viimeisen tarkastuksen pohjalta on kyllä ja ei. EU:n tilinpäätös on ollut kunnossa jo pitkään. Emme ole antaneet siitä huomautuksia vuoden 2007 jälkeen. Sen sijaan maksutapahtumissa on yhä parannettavaa.
Työssämme tarkastamme vuosittain satunnaisesti valittuna useita satoja EU:n budjettiin liittyviä maksutapahtumia. Jokaisella eurolla on siis yhtä suuri todennäköisyys tulla tarkastetuksi. Tarkastusketjumme ulottuu aina komissiosta lopulliselle edunsaajatasolle – esimerkiksi pellolle, siltatyömaalle tai koulutuskeskukseen – asti.
Mikäli sääntöjä on rikottu, maksutapahtuma luokitellaan virheeksi. Havaitun virheen rahallinen vaikutus arvioidaan. Vuoden 2017 EU:n tilejä koskevassa tarkastuksessa arvioimme virhetasoksi 2,4 prosenttia. Suunta on ollut laskussa jo pidemmän aikaa. Tyypillisiä virheitä ovat yleensä maksut tukikelvottomille edunsaajille (pk-tukea maksettu suurelle yritykselle), tukikelvottomat henkilöstökulut (henkilö ei ole työskennellyt tuetussa hankkeessa) tai julkisten hankintasääntöjen noudattamatta jättäminen.
Virhe ei ole yhtä kuin petos. Jos syntyy epäilys petoksesta, siirrämme asian Euroopan petostentorjuntaviraston tutkittavaksi. Tällaisia tapauksia on onneksi vähän, vuosittain noin kymmenen.
ETT huolehtii EU:n ulkoisesta tarkastuksesta. Muiden ylimpien tarkastuselinten tavoin teemme kolmentyyppisiä tarkastuksia: tilintarkastuksia, säännönmukaisuuden tarkastuksia ja tuloksellisuuden tarkastuksia. Tehtävämme on varmistaa, että EU:n varat ovat käytetty asianmukaisesti ja oikein.
Hannu Takkula on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen.