Nykyteknologian aikana sitä saattaa helposti kuvitella, että primitiivitekniikka on jotain yksinkertaista, helppoa ja varsin vähäpätöistä. Näin ei kuitenkaan ole.
"Primitiivi- tai muinaistekniikka ei tarkoita sitä, että se olisi jotenkin alkeellista", selventää muinaistekniikan artesaani ja muinaistekniikan opettaja Miika Vanhapiha Lounais-Suomen Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta.
Vanhapiha on kokenut primitiivijousimetsästäjä sekä kivikauteen liittyvien primitiivitekniikoiden tutkija ja harrastaja. Hän on yksi Kierikissä tänään sunnuntaina leiriintymisnäytöksessä mukana olevista muinaisartesaaneista. Primitiivijousi tarkoittaa jousen vanhinta kantamuotoa.
"Se on veistetty keppi, joka taipuu siten, kuin jousen tulee taipua. Se voi näyttää hämäävän yksinkertaiselta, suorastaan lelulta", Vanhapiha kuvailee. Primitiivijousessa voi olla kuitenkin monimutkaisiakin rakenteellisia ratkaisuja. Esimerkiksi jousen selkäpuolella saattaa olla eläinliimalla kiinnitettyjä jännelankoja. Kun vaikkapa hirvenjalasta otettuja jänteitä kuivataan jännelangoiksi ja ne liimataan jousen selkäpuolelle, muodostavat ne kuivuessaan ikään kuin laminoidun pinnan.
Primitiivijousella on pyydystetty kaikenkokoisia eläimiä.
"On täysin realistista sanoa, että primitiivijousella on pyydystetty ihan kaikenkokoista riistaa. Kaikki on kiinni siitä, että nuolessa on leikkaava terä, joka läpäisee paksunkin nahan", Vanhapiha kertoo.
Primitiivijousi on kulkenut kehityksessä mukana yllättävän pitkään senkin jälkeen, kun tuliaseita on ollut saatavilla. Vanhapiha kertoo, että esimerkiksi suomalais-ugrilaisten kansojen keskuudessa primitiivijousta on käytetty vielä viime vuosisadan alussa. Myös kitkatuli on hyvä esimerkki tekniikasta, jota on käytetty varsin pitkään.
Vanhoissa tekniikoissa työkaluja valmistettiin yhdistämällä erilaisia materiaaleja, kuten puuta, kiveä, luuta ja nahkaa. Tekniikoiden kirjo on laaja. "Nahanparkittamiset, kiveniskennät, kivenhionnat, luuhun ja sarveen liittyvät työtekniikat ja punonnat", Vanhapiha luettelee esimerkkeinä. Muun muassa pumppupora eli kehrotin on kivikautinen keksintö.
Muinaisen mattimeikäläisen ei ole juuri tarvinnut miettiä, miten saisi aikansa kulumaan. Ruuanlaittoonkin on kuulunut monenlaisia vaiheita. Valmistapa ensin metsästysaseet. Hio kivet, veistele nuolet ja nuolenkärjet, valmista tökötintä liimaksi ja jänteitä langaksi, pyydystä riista, nylje ja paloittele, tee tuli käsiporamenetelmällä ja keitä vettä kuumia kiviä hyväksi käyttäen. Lista tuntuu loputtomalta.
Metsästäjä-keräilijänä et kuitenkaan miellä elämää kiireiseksi. Aina voit pitää pienen breikin ja painia pystypainia huviksesi. "Mutta jos tulee myrsky, on kiire suojaan. Tai jos lohi nousee, on taottava silloin kuin rauta on kuumaa", Vanhapiha muistuttaa.