Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) vakuutti useaan otteeseen, että hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan ja presidentti Tarja Halosen perjantaina lukkoon lyömä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko hyväksyttiin täysin yksimielisesti.
Vanhasen mukaan ei voida tulkita sotilaiden voitoksi sitä, että Suomi liittyy Ottawan kansainväliseen miinankieltosopimukseen vuonna 2012 ja hävittää jalkaväkimiinat vuoteen 2016 mennessä. Presidentti Halonen sekä ulkoministeriö ministeri Erkki Tuomiojan (sd.) johdolla ovat aiemmin ajaneet huomattavasti nopeampaa aikataulua.
Edellisessä selonteossa Suomi lupasi liittyä Ottawan sopimukseen vuonna 2006. Nyt otetaan kuuden vuoden aikalisä.
"2006 olisi jo kahden vuoden päässä. Siihen ei ole sellaisella tavalla varauduttu, että tavoite voitaisiin toteuttaa. Edellisellä kerralla asetettiin poliittinen tavoite liittyä sopimukseen. Nyt tehdään selkeä päätös, että liitymme vuonna 2012", Vanhanen selvitti.
Puolustuskyky säilyy koko ajan
Pääministerin mukaan ketään ei ole tarvinnut taivutella nyt päätetyn aikataulun taakse. "Ei tällaisesta ollut kyse." Vanhanen selitti, että Halonen presidenttinä ja ylipäällikkönä piti koko ajan tärkeänä sitä, että Suomen puolustuskyky säilyy näissä ratkaisuissa joka tilanteessa eikä pienintäkään aukkoa synny. Lisäksi presidentti odotti, että rahoitus järjestetään.
Vanhanen korosti, että nyt tehty ratkaisu lähtee siitä, että meillä on koko ajan hyvä ja uskottava puolustuskyky.
"Ensin katsottiin, että aikaisemmat lupaukset täytetään. Etsittiin ratkaisu, joka täyttää puolustuksen säilyttämisen vaatimukset ja on taloudellisesti järkevä. Näistä lähtökohdista puolustushallinto teki oman esityksensä, joka tuli sitten hyväksyttyä", Vanhanen selitti ratkaisun syntyä lyhyessä tiedotustilaisuudessaan eduskunnan takaovella.
Miinaratkaisu tehtiin pääministerin mukaan tavalla, joka mahdollistaa annettujen lupausten lunastamisen ja ottaa myös huomioon rahoituksen. "Varmasti kaikkialla uskotaan, että Suomen puolustuskyky on hyvä ja säilyy", Vanhanen totesi Suomen mainetta koskevaan kysymykseen.
Jalkaväkimiinojen hävittämiselle tulee neljän vuoden siirtymäaika. Vanhasen mukaan mukaan kyse on ratkaisusta, jossa muutenkin vanhenemassa olevat miinat korvataan, mutta korvaamista jonkin verran aikaistetaan.
"Ne tullaan käytännössä korvaamaan rahoittamalla järjestely vuosien 2009-2016 välisenä aikana varaamalla siihen 200 miljoonaa euroa", Vanhanen totesi. Tämän lisäksi puolustushallinnon on raavittava sisältään 100 miljoonan säästöt korvaaviin järjestelmiin.
Miinat korvataan tunnistinjärjestelmillä. Lisäksi tarvitaan iskukykyä, Vanhanen sanoi, mutta jätti korvausjärjestelmän sotilaiden huoleksi. "Sotilaat saavat tarkemmin selvittää tekniikan."
Vanhasen mukaan siirtymäkauden aikana on jonkin verran päällekkäisyyttä. "Mutta kaikki on mitoitettu sillä tavalla yhteen, että puolustuskyky turvataan koko ajan", Vanhanen vakuutti.
Hallitus kertoi perjantaina kahden viikon päästä eduskunnalle annettavasta puolustusselonteosta julki miinaratkaisun ja puolustusvoimin johtamisjärjestelyt. Vanhasen perusteli tätä niiden herättämällä suurella mielenkiinnolla. Pääosa selonteosta on julkista vasta, kun koko valtioneuvosto tekee siitä päätöksen syyskuun 24. päivänä. Eduskunnassa keskustelu alkaa neljä päivää myöhemmin.
Säästötarve
toteutetaan
Puolustushallinnon organisaatiosta Vanhanen sanoi, että selonteossa määritellään yleinen säästötarve, jonka pohjalta puolustushallinto tekee ratkaisunsa. Varuskunnista ja varikoista selonteossa ei ole esityksiä.
Vanhasen mukaan säästötarve on vuoteen 2012 mennessä vuoden 2004 tasoon nähden 50 miljoonaa euroa vuodessa.
"Tämä tullaan toteuttamaan", Vanhanen vahvisti. Perään hän korosti, että puolustusvoimien kehys säilyy. Lisäksi tähtäin on yhä se, että kolmannes määrärahoista käytetään hankintoihin.
Vanhasen mukaan selontekoon liittyi puolustusvoimain henkilökunnan kannalta erittäin suuria odotuksia ja epäilyjä. "On tärkeää, että 16 000 työntekijän puolustushallinto saa tietää johtamisorganisaation vaikutuksista", Vanhanen perusteli hallituksen ulostuloa organisaatiomuutoksista.