Miinat ja lii­ken­ne rau­han­tur­vaa­jien pa­him­pia uhkia Af­ga­nis­ta­nis­sa

Prikaatikenraali Olli-Matti Multamäen mukaan mahdollisten suomalaisten rauhanturvaajien suurimpana vaara Afganistanissa ovat miinat ja liikenne.

Prikaatikenraali Olli-Matti Multamäen mukaan mahdollisten suomalaisten rauhanturvaajien suurimpana vaara Afganistanissa ovat miinat ja liikenne.

"Kabul on maailman miinoitetuin pääkaupunki. Nyt pitää kuitenkin edelleen muistaa, että afgaanit pystyvät elämään siellä. Toisaalta sinne lähetettävä joukko on hyvin koulutettu ja tietää tämän asian. Näin riski pyritään hallitsemaan", Multamäki muistuttaa.

"Räjähtämättömät pommit ovat toinen uhka, ja niitä on tullut koko ajan lisää. Amerikkalaisten jäljiltä siellä on sitten myös näitä rypälepommien räjähtämättömiä tytärammuksia, joskaan ei ehkä juuri Kabulissa", hän jatkaa.

Multamäen mukaan miinoja on Afganistanissa huomattavasti enemmän kuin oli esimerkiksi Bosniassa ja Kosovossa.

Suomalaisten joukkojen koulutuksessa pannaan erityistä painoa miinoihin. Kaikki mahdolliset Afganistanissa vastaan tulevat miina- ja pommityypit käydään läpi.

"Liikenne on sitten toinen vaaratekijä. Kun kerran on pakko jatkuvasti liikkua, niin jos liikenne on hyvin vaarallista, se on otettava vaaratekijänä huomioon", Multamäki lisää.

Multamäen arvion mukaan nykyiset rauhanturvaoperaatiot saattavat olla jopa entisiä turvallisempia.

"Tämä perustuu siihen käsitykseen, että nykyisin meillä on voimaa, jota on sitten tarvittaessa näytetty, mutta koskaan suomalaisjoukossa sitä ei ole jouduttu käyttämään niin, että sillä olisi vahingoitettu muita ihmisiä. Pelkkä uhka on riittänyt ja se on tehnyt tästä meidän käsityksemme mukaan turvallisempaa", Multamäki selvittää.

"Uhkatekijöiden kartoitus on meille aina merkki siitä, että joukot on koulutettava tiettyihin asioihin ja sitten on huolehdittava niin hyvin kuin ikinä osataan, että operaatiosta tulee turvallinen ja riskit hallitaan. Toisaalta, jos mitään riskejä ei olisi, niin mihin siellä silloin tarvittaisiin rauhanturvajoukkoakaan", Multamäki kysyy.

Kaiken varautumisen jälkeenkin operaatioon liittyy silti riskejä. Kokonaan niitä ei voida poistaa.

"Kaiken tämän puheen jälkeenkin meillä voi olla kolmen ensimmäisen päivän sisällä kaksi kuollutta ihmistä. Kukaan ei sitä tiedä", Multamäki sanoo.

Vuosien saatossa on kuollut 42 suomalaista rauhanturvaajaa. Lue Kaleva.plussasta.

Ilmoita asiavirheestä