Suomi ei ole allekirjoittanut jalkaväkimiinat kieltävää Ottawan sopimusta. Vuonna 1997 päädyttiin väliaikaisratkaisuun. Suomi jätti ainoana EU-maana sopimuksen allekirjoittamatta, mutta lupasi liittyä siihen niin pian kuin rahatilanne sen sallisi. Virallisesti missään ei kuitenkaan ole päätetty, että Suomi liittyisi sopimukseen vuonna 2006 ja miinat hävitettäisiin armeijan varastoista 2010 mennessä.
Vuonna 1997 ulkoministerinä oli Tarja Halonen, jonka mielipide ei ole presidenttinäkään toiseksi muuttunut. Samalla kannalla on myös ulkoministeri Erkki Tuomioja. Heidän mielestään kysymyksessä on Suomen ulkopoliittiselle maineelle kiusallinen asia. Asiasta kuitenkin päättää hallitus, ei presidentti.
Suomen miinapolitiikan on oltava selvillä viimeistään tulevassa turvallisuuspoliittisessa selonteossa. Valittavana on kaksi ratkaisua: joko luvataan liittyä Ottawan sopimukseen vuoteen 2006 mennessä tai sitten jäädään sen ulkopuolelle. Suomi olisi edelleen samassa seurassa kuin Kiina, Yhdysvallat ja Venäjä. Uusista EU-maista ainakin Puola on jättäytynyt Ottawan sopimuksen ulkopuolelle todennäköisesti samasta syystä kuin Suomikin: miinat ovat halpa keino pitkän rajan turvaamiseksi.
Hallitukselle varastoissa lojuvat miinat tuottavat tuskaa ja vaivaa. Puolustusministeriön selvitystyöryhmä ei antanut väliraportissaan minkäänlaisia suosituksia, vaan pelkästään etsi sotilaallisia ratkaisuja, miten Suomi voisi luopua miinoista. Vaihtoehtoehtoja on kaksi: joko luovutaan miinoista ja heikennetään puolustusta tai sitten osoitetaan merkittävästi lisää rahaa puolustukseen ja korvataan miinojen jättämä aukko uusilla aseilla. Korvaavat järjestelmät maksaisivat lähivuosina yhteensä 180-600 miljoonaa euroa.
Puolustusministeri Seppo Kääriäinen on arvioinut, ettei määrärahojen merkittävä lisäys ole realistista. Viron mallia eli siirtymistä palkka-armeijaan Kääriäinen ei kannata. Nato-jäsenyys säilyttäisi uskottavan puolustuksen, ja miinoista voitaisiin silloin luopua. Tällä perusteella hallitus tuskin lähettää jäsenhakemusta Naton päämajaan.
Koska tärkeintä on uskottavan puolustuksen säilyminen eivätkä varastossa olevat Suomen miinat ole vaara kenellekään, järkevää olisi turvautua aikalisään, vanhenevathan viimeisetkin miinat noin 20 vuoden kuluttua. Ongelma poistuu siis aikanaan itsestään. Suomi on kestänyt miehuullisesti imagovahingot miinojensa takia, joten tuskinpa aikalisä enää lisäisi Suomen pulmia.
paakirjoitus@kaleva.fi