Kokoomuksen pyrkimys saada hallitukselta tietoja jalkaväkimiinoja koskevista suunnitelmista ja miinat kieltävään Ottawan sopimukseen liittymisestä jäi suutariksi torstaina eduskunnan kyselytunnilla.
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) tyytyi muistuttamaan, että miinakysymys on vaitiolon piirissä niin kauan, kunnes hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko valmistuu.
Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta viimeistelee selontekoa yhdessä tasavallan presidentin kanssa perjantaina. Vanhasen mukaan asiasta käydään aikanaan eduskunnassa laaja keskustelu.
Joidenkin arvioiden mukaan hallitus olisi päätymässä ratkaisuun, jonka mukaan Suomi liittyisi Ottawan sopimukseen vuonna 2012. Henkilömiinat hävitettäisiin vuoteen 2016 mennessä.
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ihmetteli, onko järkevää investoida tulevina vuosina 311 miljoonaa euroa miinat korvaaviin järjestelmiin. Kataisen mukaan miinat voitaisiin jättää vanhenemaan omassa tahdissaan ja ottaa niiden korvaamisessa reilu aikalisä.
Hän muistutti, että Ottawan sopimus solmittiin estämään silmitön miinojen levitys, jota on tapahtunut joissakin Afrikan maissa ja Euroopassa lähinnä Bosniassa.
Suomen maamiinat ovat rauhan aikana lukkojen takana varastoissa, eivätkä uhkaa ketään. Ne ovat Kataisen mukaan kuitenkin merkittävä asejärjestelmä Suomen puolustuksessa. Hän halusi tietää, millaista painetta Suomen pysyminen miinasopimuksen ulkopuolella on aiheuttanut kansainvälisissä ympyröissä.
Vanhasen mukaan aihepiiri luonnollisesti kiinnostaa jonkin verran kansainvälisissä ympyröissä, mutta Suomen kanta ei ole minkään laajan kansainvälispoliittisen keskustelun aiheena. Tiedossa on viime vaalikaudella otettu tavoite, jonka mukaan Suomi liittyy miinasopimukseen. Sen suhteen on olemassa myönteistä odotusta.
Pääministerin mukaan keskustelua olisi kannattanut käydä jo vuonna 1997, kun tehtiin selkeä ratkaisu siitä, ettei Suomeen hankita uusia jalkaväkimiinoja. Jos halutaan ylläpitää puolustuskykyä, miinat joudutaan korvamaan tietyllä aikavälillä joka tapauksessa.
- Hallitus tulee esityksiä tehdessään huolehtimaan siitä, että puolustuskyky säilyy kaikissa olosuhteissa. Tämä ohjaa meidän päätösehdotustamme, Vanhanen vakuutti.
Suomen asemasta
kannettiin huolta
Ulla Anttila (vihr.) sanoi eduskunnan linjanneen viime kaudella Suomen liittymistä sopimukseen jo tällä vaalikaudella. Nyt ajankohtaa ollaan lykkäämässä kuudella vuodella. Anttila ihmetteli, miten se vaikuttaa Suomen neuvotteluasemiin aseistariisuntakysymyksissä.
Vihreiden eduskuntaryhmä vaati torstaina, että Suomen tulee liittyä alunperin kaavaillulla tavalla Ottawan sopimukseen vuoteen 2006 mennessä.
Myös SDP:n Kimmo Kiljunen näki vaarana sen, että aktiivisesti kansainvälisissä aseistariisuntaneuvotteluissa mukana ollut Suomi ei olisikaan valmis yhtymään sopimusjärjestelyihin nyt, kun ne ensimmäistä kertaa koskevat Suomen omia aseita.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) epäili, ettei kokoomus tuonut näkemyksiään yhtä selkeästi esille ollessaan mukana valmistelemassa edellistä selontekoa. Hän piti selvänä sitä, että Suomen aseistariisuntapoliittinen aktiivisuus tulee joka tapauksessa jatkumaan eri tavoin ja eri muodoissa.
- Hallituksen tarkoituksena on tehdä sellainen esitys, johon Suomi sitoutuu selkeän poliittisesti eduskuntakäsittelyn yhteydessä, Tuomioja muistutti.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) sanoi hankkeen hinnan selviävän, kun päätökset on tehty. Hän lupasi kuitenkin "vartioida haukkana" jokaista valtion kassassa olevaa euroa ja myös niitä euroja, joita ei siellä vielä ole.