Maakunnan tavalliset kunnallismiehet eivät ottaneet jyrkästi kantaa aluekunta- tai muihinkaan kunta- ja palvelurakennemalleihin maanantaina Kehittyvä kunta -seminaarissa Oulussa. Tunnelma oli pikemminkin odottava.
Pohjois-Suomen koulutuskeskuksen järjestämä tilaisuus oli vetänyt reilut 80 osanottajaa eri puolelta maakuntaa.
Kaikki olivat liikuttavan yksimielisiä siitä, että jotain on tehtävä, ja kunnat ovat umpikujassa. Haapajärven kaupunginjohtaja Maija-Liisa Veteläinen ihmetteli, että vaikka kaupungin sosiaali- ja terveys- sekä opetustoimi ovat lukujen mukaan tehokkaita, syömävelkaa syntyy.
Päähallituspuolueiden, keskustan ja sosiaalidemokraattien välillä näkyi selvää kitkaa. Kuntaliiton esittämää vahvojen kuntien, kuntaliitosten, mallia kannattava kansanedustaja Matti Ahde (sd.) piti kunta-ja palvelurakenneuudistusta yhtenä yhteiskunnan elinkysymyksistä.
"Kunta- ja palvelurakenne tulee ottaa mukaan seuraavaan hallitusohjelmaan", Ahde vaati. "Se jakaa hallituspaikkoja."
Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Rantakangas ei ota Ahteen haastetta vastaan. "Yhteisymmärrystä olemme valmiit hakemaan, mutta emme lähde eteenpäin kenenkään muiden ehdoilla."
Projektipäällikkö Jukka Peltomäki ei suostunut lainkaan ottamaan vastaan Ahteen hänelle aluekuntamallinsa julkistamisen jälkeen lohkaisemaa heittoa: "Peltomäen kannattaisi muuttaa nimensä Peltoniemen Hintriikaksi, koska surumarssihan mallin lanseerauksesta tulee".
Seminaarissa Ahde oli kylläkin valmis pehmentämään ennakkokommenttejaan.
Peltomäki ei suostu Hintriikaksi
Peltomäki puolusti seminaarissa vahvasti aluekuntamalliansa. "Itse asiassa tällä tullaan jossain vaiheessa samaan lopputulokseen kuin kuntaliitoksissa. Niissä on vain se huono puoli, että niitä vauhti on hidas, eikä ole ollenkaan varma, että oikeat kunnat liittyvät yhteen."
Projektijohtajan mielestä maakuntajakoon perustuva aluekuntajako on paras, koska se ottaa huomioon ison kokonaisuuden. "Oulun seudun kuntien kuntaliitosajatus on hyvä. Mutta mitä tapahtuu muille maakunnan alueille? Tyhjän päälle jää aivan liikaa kuntia", Peltomäki sanoo.
Peltomäki ei kannata sosiaali- ja terveysministeriön lanseeraamaa palvelupiiriajatusta. "Se etääntyy kuntalaisista liikaa", hän perustelee.
Peltomäki ei myönnä, että aluekuntamalli toisi uuden hallinnon tason. "Se vain täydentää nykyistä aluehallintoa, ei tuo sen rinnalle uutta tasoa."
Peltomäki ei lupaa mallilla menojen laskua. "Menojen kasvu kyllä hidastuu tulevaisuudessa", oli hänen vastauksensa Nivalan kaupunginjohtajan Pasi Marjakankaan kysymykseen.
Matti Ahde kuntaliitosten kannalla
Kuntaliitoksia kannattava kansanedustaja Matti Ahde ei ollut lainkaan samaa mieltä Peltomäen mallin yksinkertaisuudesta. "Pakosta se tuo mukanaan epämääräistä vallankäyttöä. Siinä ei jää kunnallisesta itsehallinnosta kuin rippeet jäljelle."
Ahde ihmetteli myös aluekuntaverkoston tehokkuusväitteitä. "Peruskunnat jäävät, ja niihin jää edelleen paljon työvoimaa."
Keskustan Antti Rantakangas pitää useimpien tapaan kaikkia malleja raakileina. Hän on kuitenkin valmis hyväksymään aluekuntamallin lähtökohdaksi kahdella ehdolla. Lähikuntien tehtävistä, kuten esimerkiksi päivähoidon ja peruskoulun järjestämisestä, tulee päättää lailla. Samalla tulisi sopia Rantakankaan mukaan myös rahoituksesta.
Rantakangas korostaa, että aluekuntamalli turvaisi myös keskuskuntien ulkopuolella olevien kuntien palvelut.
Kansanedustaja Tapani Tölli (kesk.) varoitteli, että asiassa täytyy edetä hitaasti ja harkitusti. Hän arvosteli Kuntaliittoa siitä, että se liputtaa pakkokuntaliitoksille.